BLOGGER TEMPLATES AND TWITTER BACKGROUNDS »

tiistai 2. kesäkuuta 2009

Hyvästejä

En muistanu kertoo torstaista mitään, koska kerroin vaan perjantaista. En kyl mitää kummallista tehny. Menin Yoksuu Sinin kaa ja tein viimesii ostoksii. Sato vettä ja se oli tyhmää.

Paitsi torstaissa on tietysti se, että oli mun vika fashion design. :'( Olin tehny jo paitani valmiiks enkä voinu alkaa tehä housui nii tein hiusdonitseja. Sitte ennen ku tunnit loppu nii Usui tuli ja sitte se otti kuvii meist kaikista ne omatekoset paidat päällä.



Lauantaina lähin sitte ku olin kotiutunut Senzakeilta okaasanin ja Mamin (hostsisko) kanssa Minatomiraihin. Tai no eka syötii pannukakkuja Motomachissa. Oli namii. Taas sato vettä ku menin hostien kaa johonki korkeesen paikkaan. :/ Sillo ku kävin Tokyo Toweris nii sato vettä. Ja nyt ku mentii Minatomirain maailmanpyörää nii sato taas vettä. Mami pelkää korkeita paikkoja nii okaasan jakso sitte kiltisti aina muistuttaa, että kuollaa jos pudotaan koska alhaal on betonii.



Kotii palattua pakkailinki sitte. Neljä painavaa laatikkoa tuli ja ne tultii sit sunnuntaiaamupäivänä hakee. Hintaa tuli semmoin 73 000 jenii ja vähä päälle. Mut nyt mulla on ongelmana saada nää loput kamat, koska matkalaukun painorajana on sen 20 kiloa ja tavaraa on paljon enemmän...



Sunnuntain käytii otousanin ja okaasanin kaa Higashi Totsukal ostoksil. Ostin tuliaisii Abeille. :) Illal mentii sitte Nakamurien kaa syömää siihe ranskalaisee ravintolaa jos aiemminki oltii.



Nii ja mun enkelitrumpetti on alkan kukkii. Seki on vähä aktiivisempi illalla niin ku minä. :D



Maanantaina oli mun ihan vihoviimeinen päivä Hakuhoulla. :'( Oli hassuu mennä kouluun farkuis ja T-paidas. jouduin pitää heti aamust opettajanhuonees jonku lyhyen kiitospuheen opttajille. En ollu mitnekään jaksan valmistella sitä, joten sanoi vaa lyhyesto, että kiitos kaikille niille jotka mua on auttanu. Sen jälkeen jouduin viel kumartelee ja kiittelee reksii.

Sitte kävin Usuin kaa viel nopee moikkaamas luokkaani ja juttelin sit viel ennen kellojen soittoo naapuriluokas Mihon, Irahan ja Chinamin kaa. Ja Ishii-sensei tietty kovaäänisesti ilmotti, että oon vikaa päivää nii kaikki vilkutti ja sano "bai bai". Sihte ryntäsin kerroksen ylemmäs kattoo Sinii ja olin siel kunnes kellot soi.

Palasin opettajanhuoneesee, jossa kuulin, että Usui ettii mua. Istuskelin sit sen paikal oottelees ja juttelin eri opettajien kaa (ja sen kaa kuha se tuli takas). Ja otin valokuvii. Ku välkkä alko nii menin tapaa Erin luokkaa. Oli siel kyl tietty Yuki, Masumi ja Kiyoeki. :) Halattii Erin kaa ja otettii Yukin kaa valokuva. Ja äkkii viel kerros ylemmäs hyvästelee korealainen vaihtari Soyon.

Palailin taas opettajan huoneesee, mut Usui oli jo ehtiny kadota oppitunnilleen, nii jäin sit oottelee. Ja juttelin ja otin lisää valokuvii. Päätin sit, et jäänki jumittaa sinne niin koulun loppuu asti. Ku on vanhempainpäivä nii koulu loppu jo ennen yhtä.

Kolmannen tunnin aikana olis ollu normaalisti mun ja Sinin Ishiin japanintunti. Jossai välis sit huomasin Kinami-sensein kaa jutusteltaessa, että Sini, Ishii ja Usui jo jutteliki opettajahuoneen perällä nii liityin seuraan. Kuten Usui sano, tuntu iha normaalilta ja että tulisin huomennaki kouluu.



Ai nii ja sain vieläki iha kauheesti lahjoi. :D Semmoi hassu juttu kävi, että ku ne oli sillo antanu mulle sen yukatan nii siin ei ollu obia ja Miyazaki-sensei lupas, et saan sen maanantaina. Mut se oli ettiny eri kaupoista, eikä ollu löytäny. :O Naapuripöydäs yks Takahashi (matikanope, mut ei oo koskaa mulle mitää opettan, salakuuntelee vaa) oli sit et "kyl niit Tressal myyä. Voin käyä ostaa, ei mul kauaa prätkäl mee." Sil on semmoi hieno moottoripyörä. Eli niin se sit meni ja Sini ilmaantuki just sopivasti siin vaihees ku se obi oli jo tuotu ja Miyazaki sovitteli sitä mun päälle.

Sitte tuliki se ikävä hetki, että piti lähtee. Usui ja Ishii saatto mut ovelle asti. Usui oli hirveen ilonen ku kerroin sen tosiasian, että se on paras luokanvalvoja joka mulla on ikinä ollu. Otettii viel vikat kuvat ja sitte astelin porteista ulos vikan kerran. Ja kun käännyin kattomaan takas näin taas yhen hirveimmistä ja samalla ihanimmista asioista vuoteni aikana: Usui heiluttaa villisti käsiä hyvästiksi ja hymyilee niin ku se aina hymyilee.

Bussis menin sitte ihan vikalle penkille, että pystyi suree rauhassa vikan matkan Tsurumille, jossa sit venasin Sini. Mentii yhes Yoksuu. Tavattii sattumalt Yuki ja Chinami, joten otettii niitten kaa purii ja mentii mäkkii syömää. Ja sihte lisää puria. Ja mentii Loftii ostaa Rilakkuma-tyyny, koska Usuilla on synttärit keskiviikkona. Ja minä en ole paikalla..! ;_______; Elämä on aika julmaa.

Kellon lähestyessä puol viittä lähin sitte kohti Kamoin asemaa. Oliki tosi pitkä aika siitä ku ylitin viimeks sen joen, jonka iha alkuaikoina ylitin joka koulupäivä. Papa-san ja Kaname oli mua vastassa. Pelkäsin, et Kaname olis vierastan minuu, mut se oli kuulemma oottanu tosi innolla mun tapaamista. Ja nyt harmittaa, etten tullu käynneeks siel aikasemmin vuoteni aikana.



Oli jännää puhuu japanii papa-sanin kaa ku ennen puhuttii melkee pelkkää enkkuu. Mut parempi näin. Ovel oli sitte mama-san vastassa –vauvan kanssa..! :D Se on tyttö (iha niin ku aina aattelinki :D) ja sen nimi on Yumeno. Sain pitää sit sylissäki, mut olin kyl vähä huolissani, et tapan sen tai jotaa. Se oli kummin vast puoltoistakuukautine.

Sitte syötii pastaa ja papa-san halus tietää joko oon lopettanu kasvissyöjänä olemisen. Juu, totta kai. :'D Kame-chan hoputti minuu koko ajan, et syö nopeemmin, et mennää yläkertaa. Oli niiiiin kivaa leikkii sen kaa taas. Se on nii ihana ipana. Vaikka välillä oliki tosi rasittava.

Kello oli ihan liian nopee niin paljo, että jouduin lähtee. Kaname itki ja halas minuu ja vitsailtii, et otan sen mukaa matkalaukkuu. Mut et Suomes on nii kylmä, et se ei välttämättä tykkääkää. Papa-san ja Kaname saatto mut asemalle asti ja vilkutti nii kauan ku voivat.



Tänää luulin, et oltas jo menty hoitaa pankkitilii ja puhelinliittymää kiinni, mut ei mentykää. Nii meninki sit Yokohamaa leikkii Sinin kaa kuha se pääs koulusta. Sil oli ollu Akaokan ja Usuin japanin tunnit. Oli ihanaa, mut samalla tosi kauheeta kuulla juttuja. Mun pitäs olla siellä kans..! D': Sini oli näyttän mein ottamii purei Usuille ja se oli sit antanki ne sille.

Mentii ottaa lisää purii. Vaihteeks. :D Otettii Usuille synttärilahjapuri ja sitte Akaokalle ja Ishiille pari omaa. Syötii vähää aikaa vikaa kertaa yhessä Starbucksissa, josta mentii sitte tosi kalliiseen karaokeen. Oltii siel sit kolme tuntii ja laulettii äänemme käheiks. Siel oli tamburiinitki, mikä oli tosi kivaa Moskauta laulaessa. :'D

Myöhemmi syötii nälkäämme crepejä ja sitte vielä ihan vihoviimiset purit. Halattiin assalla ja luvattiin, että tavataan vielä Suomessa viimestään. No, ainaki kuulen Hakuhoun kuulumiset Siniltä. :')

"いつかまたねと手を振り合ったけど 
もう会うことは無いのでしょう
最後の嘘は優しい嘘でした"

Tavataan vielä joskus, vilkutan, mutta
Oikeastihan emme enää tapaa
Viimeinen valhe oli hellä valhe

5 kommenttia:

JCH kirjoitti...

koita ny selvitä tuskasta :(
kamalaa että joudut nyt lähtemää.

Usui vaikuttaa kyllä niin mahtavalta tyypiltä että sen persoonan voi oikein aistia kuvista :D!

kaunis "runo" lopussa.

avery kirjoitti...

voi että, tulee ihan itku silmään kun lukee näistä sun viimesistä päivistä :'( enkä ees tunne sua! en oo myöskään kommentoinu ikinä ennen, mutta oon kyllä seuraillu blogia aktiivisesti. ajattelin nyt paljastaa olemassaoloni kuitenki.

oot synnyttäny mussa ihan tolkuttoman vaihtarikuumeen joka on kurjaa, koska en voi lähteä. mut on kivaa kuvitella, millasta se ois :)

Sini kirjoitti...

Voi Usui todellakin vaikuttaa ihan mahtavalta ihmiseltä! :) sen pitäis tietää että sillä on suomessa faneja :D
mua surettaa sun puolesta kun joudut lähtemään (enkä enään voi lukea noita sun ihania vaihtarijuttuja)
ihana mut surullinen toi loppulausahdus..

mäkään en oo koskaan tänne kommentoinut mut aktiivisesti oon seurannu sun blogia. koitahan nyt pärjätä suomessa :)

Anonyymi kirjoitti...

Eiih mä melkeen itken ku luen. Kauheen surullista. Tänää mie jouduin hyvästelee liikanopen, se on sellaa lepposa äijä ja sano mulle et ehkä nähää sit seuraavas elämäs ja tuli vähä haikee olo jo siinä.

550e maksaa noi sun laatikot :DD

Anonyymi kirjoitti...

ystavallista vakea onpi siellä kaukomailla.
mutta koto suomi on kiva.
taalla jo oottellaan Suvia kotiin.
t.:)P