Nyt sitä on sitte oltu Suomessa jo kolme viikkoo. Kolme viikkoa puhumatta japania. Oon unohtanu kaiken syksyyn mennes. :'( Juhannus meni ja Päiviki kotiutu Italiasta. Suomes on kivaa, mut en panis pahakseni vaikka olisin Japanissaki.
Tein vähä tilastoo asioista.
Host-perheitä vuoden aikana: 3
Sairastumiset: 2
Koti-ikäväpäivät: 0
Valokuvat: 4513
Ostetut...
...mangat: 91
...kirjat: 6 (-1 jonka Camille osti minulta)
.../saadut japanin oppikirjat: 10
...vaatteet: 9
...laukut: 3
Koetut...
...maanjäristykset: 2
...kähminnät junassa: 0
...taifuunit: 0
Vuoden...
...harrastus: purikura, karaoke
...manga: Karin, Kuroshitsuji
...anime: Code Geass R2, Kuroshitsuji
...hengastelupaikka: Starbucks
...leikkipaikka: LaLaport, Yokohama, Kawasaki
...vaate: koulupuku
Vuoden artistit:
Ali Project
Kalafina
Kanon Wakeshima
Kokia
Vuoden biisit:
Lacrimosa (Kalafina)
Monokuro no kisu (SID)
Uso (SID)
Suna no oshiro (Kanon Wakeshima)
still doll (Kanon Wakeshima)
Vuoden karaokebiist:
Would You Love A Mosterman? (Lordi)
Hard Rock Hallelujah (Lordi)
Moskau (Dschinghis Khan)
Colors (Flow)
Barbie Girl (Aqua)
Uso (SID)
Vuoden ihanimmat vaihtarikaverit:
Camille
Katja
Sini
Vuoden ihanimmat kaverit:
Eri
Miho
Vuoden parhaat opet:
Usui
Ishii (paitsi sillon ku on sen oikee oppitunti eli liikunta, Japanin liikunta on niin blääh)
Akaoka
Vuoden suosikkioppiaineet:
korutyö
fashion design
yksityisjapani
sunnuntai 28. kesäkuuta 2009
Vuosi tilastoina
Lähettänyt Suvi klo 11.31 2 kommenttia
maanantai 8. kesäkuuta 2009
Suvin & Sinin karaokebiisit
...eli mitä tuli karaokessa eniten veisattua.
嘘 - SID
(Uso = valhe)
深い森 - Do as Infinity
(Fukai mori = syvä metsä)
ふたつの鼓動と赤い罪 - ON/OFF
(Futatsu no kodou to akai tsumi = kaksi (sydämen)lyöntiä ja punainen synti)
残酷な天使のテーゼ - 高橋洋子
(Zankokuna tenshi no teeze = julmien enkelten väite, laulaa Youko Takahashi)
月の呪縛(カース) - 翁鈴佳
(Tsuki no curse = kuun kirous, laulaa Reika Okina)
Colors - Flow
Money, Money, Money - ABBA
Barbie Girl - Aqua
Would You Love a Monsterman? - Lordi
Hard Rock Hallelujah - Lordi
In the Shadows - The Rasmus
Moskau - Dschinghis Khan
Lähettänyt Suvi klo 15.53 0 kommenttia
lauantai 6. kesäkuuta 2009
292 eli Suomessa taas
Lento oli loppuen lopuks kymmenen minuuttia etuajassa. Olin vähän yllättyny, että ketään ASSEn edustajaa ei ollu vastassa varmistamassa, että kaikki saapuu ehjänä perille. Jotenki vastuuntunnotonta. :P No, en valita.
Hannan vanhemmat oliki jo paikalla ja Ainoki tultii melkee heti hakee. Jäin sitte ehkä puoleks minuutiks yksin ja sitte äiti tuliki. :) Halattii ja oli kivaa, mut miun tavarat paino hirveesti. Ei siinä sitte oikee mitää, mentii kotii. Väsytti, mut jaksoin pysyy hereillä niin kauan, et kävin josku kymmeneltä nukkumaan. Aika hyvä suoritus ja oon nyt suht virkee vaikka Japanissa kello on jo ykstoista illalla.
Katoin ekat Simpsonit vuoteen, kävin saunassa ja söin ruisleipää. Oli namia. Turkkareita en oo vieläkään saanu. :'(
Tää päivä kuluuki siihe varmaa, että ihmetellään mun matkatavaroita. Laatikot tulee toivottavasti ens viikol jo... Ai nii ja käytii ostaa uus kännykkä..! :D Iskä ja Antti on jossaa, tapaan ne vast huomen. Neri oli ilonen ku tulin ja mieki olin tosi ilonen ku näin sen. ^^ Tosin se on jotenki aikuisemman olonen ku ennen. Se oli nii pentumainen vielä sillonki ku lähin. No jaa, alkaa jo olla aikaki ku onhan se jo kaheksanvuotias.
Sireenit kukkii tosi nätisti. Jos olis vähä parempi sää nii ottasin kuvan ja lähettäsin hosteille. Tääl on ihan kauheen kylmä. :( Ku tulin nii oli +7. Ja myö ku Ainolle Sapporosta vitsailtiin (sano, et on kuuma), et tänäänhän on vähä viiletä ku vaan joku +20. :'D
Että tämmöstä. Ei tää blogi kyllä toivottavasti tähän lopu. Ainakaa niin kauan ku Sini on Japanissa. Tai oon yhteydessä hosteihin. Kirjottelen tänne jotaa Japaniin liittyvä jos jaksan. :)
Nii ja tolla luvulla on joku merkitys. Se on mun Japanissa vietetty aika. 292 päivää. Se tekee melkee kymmenen kuukautta.
Lähettänyt Suvi klo 16.58 0 kommenttia
Matkalla kotiin
4.6.2009 23:09 Olympic Center
Huooh, se alkaa nyt sitten olla oikeesti ohi. Alotan kumminki eilisestä.
Ensinnäkin nukuin puoleen kahteen. Ja sillä ei tietenkään oo mitään tekemistä sen kanssa, että valvoin vähän myöhään kirjottamassa blogia... ^^;; Mut vau, sain yhen yön aikana kolme kommenttia ja kaikki ihan tuntemattomilta ihmisiltä..! :O Kiitos, lisää vaan tulemaan hei..! :D
Mein oli tarkotus mennä sulkee liittymää, mut tultiinki siihe tulokseen, et mennään vast tänään, nii sit voin käyttää kännyy viel. Joten eiku mailii Sinille, et voinki tulla leikkii viel..! :D Olin aika ilonen. Mentii Yoksuun ja mä koitin vähä tuhlata loppuja jenejäni... Oli tosi kivaa, mut eroaminen oli jotenki edellistäki kertaa hankalampaa ku sillo luultii, et se oli vika kerta pitkään aikaan.
Sitte illal laitoin matkatavaroita, joka osottautu aika aikaa vieväks ja hankalaks hommaks. Kamaa oli nimittäin ihan liikaa niistä neljästä laatikosta huolimatta..! Matkalaukusta tuli loppuen lopuks 21,7kg (painoraja on 20kg), mut uskosin, et toi on iha okei. Käsimatkatavarat on sitte vähä toinen juttu... :D En punninnu, mut lähentelee varmana 15 kiloo. :'D Urheilukassi, mut hostit uskoo, et se on ok. Meni kolmee yöllä niitten kaa...
Jaksoin kumminki herätä kasilta. Syötii yhes aamupalaa ja ooteltii, et joku tulis hakee mun matkalaukun. Se ku piti lähettää jo etukäteen Naritan kentälle. Sihte lähettii peruu mun liittymää. :( Eli ei enää maileja Japanin kännyyn. Kävi vähän semmoin pöhkö juttu, et en voikaa sulkee pankkitiliini. Lähetin nimittäin vissii vahingos mun nimileimasimen Suomeen ja sen tarvis siihe sulkemisee. :D Mut sille tilille ei kuulemma tapahu yhtään mitään kymmeneen vuoteen jos en itte mitää tee et voin iha yhtä hyvin käyttää sitä jos tuun takas. Siit ei mee mitää tilinhoitomaksuikaa kuulemma. O___o
Ai nii ja käytii postis lähettää kahes isos kirjekuores pikkasen mun kamoja jotka ei vaa mahtunu mukaa. Tai no olis mahtunu, mut painoo oli liikaa. Sitte mentii viel syömää yhessä pizzaa. Sille ku menin Muratoille, oli eka ateria kans pizzaa. Ja pizza jäi vikakski.
Nyt oon sitte Olympic Centerissä, jossa olin silloinki ku tulin. Meil oli speech contest, mut se meni aika huonosti mun osalta. :D Olin vaa tehny autos semmosen tosi lyhyen puheen, lyhyemmän ku jonka pidin koululla. Ja sit kaikil muil oliki tosi pitkii ja hienoi puheita. :'D Ja sitte puhuin viel nii nopee, et ei menny varmaa minuuttiikaa. :''D Mut suoraan sanottuna oli aika tylsää kuunnela pitkii puheita vaihtarin elämästä japaniks... Olin nii väsyny muutenki.
Nii ja hostit oli viel paikal kuuntelees, mut neki näytti aika tympääntyneilt. Toivottavast sitä ei kuvattu... Aikasempii ainaki on kuvattu. MIkäli tää kuvattiin nii en ainakaa nähny kameraa.
Jotenki en jaksa puhuu japanii suomalaisten kaa, mut noi ei taho puhuu suomee, joten oon hengannu oikeestaa niitten kaa joitte kaa ystävystyin sillo Disneyland reissul. Mut niitte kaa puhutaa japanii. :D Elikkä siis saksalaiset Nikolai, Carolin ja Sophia (voitti muute sen speech contestin ja osasin ennustaaki sen) ja ruotsalaine Nina. Ja joku taiwanilainen tyttö jonka nimee en muista, mut sen kaa en oo enne ollu missää tekemisis. Ninal ja sil oli mangaa mukan nii suihkun jälkee oltii pyjamis ja luettii Kuroshitsujii. Heti löyty yhteinen jutun aihe ku se taiwanilainen alko puhuu siit. :D Nikolai oli niin väsyny, et se simahti jostaa syystä käytävälle ja siinä se sit makas aika pitkään. :D
Ei joteki tunnu yhtään, et oisin lähössä Suomeen. Mut toisaalta sillo viime elokuussa ei tuntunu yhtään, et menisin johonki Japaniin. Nyt en osaa ees surra enää ku ei oikeestaan tunnu miltään. Haluisin vaa pikakelata nää huomiset lentokentät sun muut ja olla jo siel Suomessa. On iha kiva mennä Suomeen, mut toisaalta haluisin olla täällä. :/
Lentokoneessa, Japanin aikaan 11:46
Tuntuu oudolta... Japani alkaa jo pikkuhiljaa jäähä taakse eikä oo vielä ees kauaa lennetty. Vähä väsyttää, mut ei oikeestaan nukuta. Jouduttii herää jo viiden aikaan, tosi heräsin puol viideltä ku Carolin ja joku muu puhu niin kovaäänisesti. >.<
Käsimatkatavaratki painaa niin paljo, et oli tuskaa kanniskella sit eka asemalle ja sitte ympäri lentokenttää. Nyt on niska tosi jumis. :'( Meit suomalaisii tuli sattaa joku ei niin pätevä.... Tai ainaki mulle jäi siit semmonen kuva. Se ois vaa vieny meit suoraa check in:ii vaik piti eka hakee matkalaukutki.
Ei oikeestaa jouduttu venaa kovinkaa pitkää kentäl. Ihan kiva. Ja matkalaukkuki oli vaa 21,4kg. Sinnehä oi mahtun viel jotaa koska yleensä ainaki kahtee ylipainokiloo on iha ok. :D Sain oikee kivan paikanki koneesta ku pyysin. Tääl on tällee kaks-kolme-kaks, nii oon ikkunapaikal eikä ketää vieres. Oon oikee tyytyväinen, koska Hanna ja Aino haluu jutella japaniks ja minen jaksa suomalaisten kaa. Suomiki on kiva kieli.
Tää on aika komee kone. Jokaisel on tommoi oma ruutu. Sitte ku kyllästyn läppäriin tai akku loppuu nii voisin kattoo jonku leffan. Siel oli Madagascar 2 ainaki, sitä en oo nähny viel suomeks. :D Nousu ja alkumatka oli karseen pomppusii. Ja miun eessä istuu joku ärsyttävän olonen japanilaistäti. Se pisti heti selkänojan alas, vaik sitä ei sais tehä nousun aikana. Sit vähä edempän joku toine tantta olis lähten jo jalottelee ja lentoemäntä joutu ryntää, et "Excuse me! Please, remain seated!"
Ihan karsee nälkä... Ku kukaa PIEE tyypeistä ei tietenkään muistanu, et oon vege nii en saanu aamupalaa. Mut kaipa noi koht puolee alkaa jaella ruokii.
Vähä hassuu ku kuulee suomee. Tai siis ku on tottunu kuulemaan ympäril koko ajan japanii niin sitä höristää heti korviaan ku kuulee suomee. Siitä huolimatta, että oon ollu kauheesti Sinin kaa viime aikoin. Mitähä neki on tehny tänää koulus? Tai tekee just nyt? Tänää olis ollu Yamada-sensein ja Igawa-sensein tunnit. :( Toivottavast Sini saa valmiiks sen julisteen jota viime kerral tehtii.
Oi jee, juomakärry tulee..! Ruokakärry ei voi olla kaukana!
Kuulostaapa japaniaiselta iloita ruoasta. :'D Oon jopa miettiny mitä haluun syyä ku pääsen Suomeen. Ainaki ruisleipää ja kunnon pizzaa. Ja sitte haluun salmiakkii ainaku tekee mieli. Ja irtokarkkii. Japanis näin ehkä kerran jossaa kunnol irtokarkkeja.
Hoho, multa ei ees kysytty ikää. :D Tarjottii heti ekana et viinii olis ku kysyin mitä niil on. Ehkä näytän silt, et tekisin jotaa töitä tai tärkeetä. :'D Otin kyl kolaa, et piristyisin vähä.
Okei, voisin alkaa viihdyttää itteeni jollaa muulla.
Lentokone, Japanin aikaa 16:41
Uuh, nyt on sitte kaks leffaa katottu. Madagascar 2 ja Mustesydän. Voisin viel kohta katella kolmannen. Nyt on aika hienot maisemat. Ollaa jossaa Venjän yllä. Aurinkoista ja kirkasta. Ja alla on jotaa lumipeitteisiä vuoria tai jotaa vaik kuin.
Huomasin, että musta on vaikee puhuu suomee jos joku yllättäen alkaa puhuu mulle. Lentoemäntä kysy sillo ku toi ruokaa, et "sullehan oli erikoisruoka?" ja vastasin, et "hai". Ja sitte toine lentoemäntä kävi äsken kysyy enkuks, et tahonko teetä tai kahvii ja mun vastailut oli jotenki niin tönkköi, etten ihmettelis vaikka se luulis, et oon vaa opetellu muutaman suomen kielisen fraasin. :'D Tai siis meni muutama sekunti ennen ku osasin vastata kysymykseen "tuleeko maitoa?" Teehen siis. Ja sit vastasin viel et "ei kiitos" muutaman epämääräsen kieltävän eleen ja äännähdyksen jälkeen. Sanooko suomalaiset normaalsti "ei kiitos"? Muistaakseni ei, mut en mee vannoo. :D
Näil näyttäs muuten olevan Linux näis näitte hienois kosketusnäytöllisis vempaimis. Ainaki toi edessä oleva japanilaisrouva sähels niin pitkään sen kans (tökki sitä vaik kuin), et koko höskä kaatu. :'D Ja sitte mustalle taustalle alko ilmaantuu vaaleeta tekstii ja yläkulmassa istu joku iha Linux-pingviinin näköne. On muute ihan mielettömän pienet jalat. Ihan eessä olevan kengät oli tullu mun jalkotilaan. Koitin potkii ne takas.
Väsyttää, mut ei nukuta. Silmäluomet tuntuu tosi raskailta ja silleen, mut mieli on kumminki aika virkee. Onneks vieres ei oo ketää nii ei tarvi jutella, en nyt jaksas yhtään keskittyy semmoseen. Ja voin venytellä aika vapaasti. :D Se on kiva juttu.
Harmi ku missasin aikasemmin vihreen teen jakelun. Tekis mieli. Mut en oo ainakaa huomannu, et kukaa olis jaellu sitä sen jälkee.
Höh, nyt ei näy enää ikkunast ku pilviä. Voisinpa alotella kolmatta leffaani. Ja sitte ei pitäskää enää olla kauaa. Ku ollaan kuulemma aika reilusti etuajassa. :D Toisin sanoen mua ei varmaan oo viel kukaan oottamassa porteilla ku tuun... Vai onko jotaa ASSEn porukoita siel..? Ja mikäli on, tietääkö ne, et lento on aikasessa?
Miltähän sitä tuntuu taas mennä kotiin? En osaa yhtään kuvitella. Jotenki nyt ku istuu tääl, ei tunnu yhtään, etttä oisin ollu missään kovin kaukana kovin pitkään. Siis nyt jo semmonen tunne, et mikä ihmeen vuosi Japanissa? Mut sitte kotona on varmaan kummaa, ku vuoden aukko. Oon miettny, että alankoha epäillä koko vuoden olemassaoloa? Ehkä olin vuoden sairaalassa kokoraajahalvaantuneena ja vaan viihdytin itteäni keksimällä ittelleni jonku toisen elämän.
Jotenki ei tunnu oikee miltään. En nyt osaa viel suhtautua tähän. Ehkä sit ku päästään Suomen ilmatilaan. Siel on varmaan...viileetä. Tai siis Jokohamas/Tokios oli semmonen pilvinen päivä. Vähä kosteeta, mut kumminki semmonen "viilee" päivä. Vaan joku alle 25. Veikkaan, et oli jotaa 22. Huomaa, että Aino tuli Sapporosta, koska sen mielestä oli kuuma ja muut oltii, et "eiku tänää on viileetä". :D
Lentokone, Japanin aikaa 19:13 
Nyt alkaa olla jo tosi väsyny olo... Mut ollaa jos suht lähellä Suomee. Katoin äske Slummien miljonäärin. Vieläki vaa hirvee pilvimassa nii ei näy maata. Mut tosi kivan sininen taivas. Kuuntelen jotaa huonoo japanilaist musaa lentsikan valikoimast. Tää onki tosi jänskä vempain ku lähemmi tutustuin. Siin on joku kaukosäädin tsydeemiki. :D Ja siinä puolestaan on erilaisten nappuloitten lisäks myös joku luottokortinlukija.
Käyn kyllä heti nukkuu ku pääsen kotii. Alkaa olla jo kiitettävä päänsärky ku ei oo nukkun yhtään... Pitäs kai yrittää, mut en tiiä paljo täs on viel aikaa...
Nääh, ei mul mitää sanottavaa oikeestaan oo, kuhan tapan aikaa. Onneks on tällee tyhjä paikka vieres nii voin heivata kaiken ylimääräsen viereiseen penkkiin tai tuoliin. Enkä edelleenkään oo yhtään sosiaalisel pääl.
Katoin äsken naamaani koneen kameral. Kiitettävän unisen näköne. Täytyy tehä jotaa asialle. Ja niska IHAN jumissa. Au. :/ Karsee rutina ja naksunta ku kääntelen päätäni.
Lähettänyt Suvi klo 16.51 1 kommenttia
tiistai 2. kesäkuuta 2009
Hyvästejä
En muistanu kertoo torstaista mitään, koska kerroin vaan perjantaista. En kyl mitää kummallista tehny. Menin Yoksuu Sinin kaa ja tein viimesii ostoksii. Sato vettä ja se oli tyhmää.
Paitsi torstaissa on tietysti se, että oli mun vika fashion design. :'( Olin tehny jo paitani valmiiks enkä voinu alkaa tehä housui nii tein hiusdonitseja. Sitte ennen ku tunnit loppu nii Usui tuli ja sitte se otti kuvii meist kaikista ne omatekoset paidat päällä.
Lauantaina lähin sitte ku olin kotiutunut Senzakeilta okaasanin ja Mamin (hostsisko) kanssa Minatomiraihin. Tai no eka syötii pannukakkuja Motomachissa. Oli namii. Taas sato vettä ku menin hostien kaa johonki korkeesen paikkaan. :/ Sillo ku kävin Tokyo Toweris nii sato vettä. Ja nyt ku mentii Minatomirain maailmanpyörää nii sato taas vettä. Mami pelkää korkeita paikkoja nii okaasan jakso sitte kiltisti aina muistuttaa, että kuollaa jos pudotaan koska alhaal on betonii.
Kotii palattua pakkailinki sitte. Neljä painavaa laatikkoa tuli ja ne tultii sit sunnuntaiaamupäivänä hakee. Hintaa tuli semmoin 73 000 jenii ja vähä päälle. Mut nyt mulla on ongelmana saada nää loput kamat, koska matkalaukun painorajana on sen 20 kiloa ja tavaraa on paljon enemmän...
Sunnuntain käytii otousanin ja okaasanin kaa Higashi Totsukal ostoksil. Ostin tuliaisii Abeille. :) Illal mentii sitte Nakamurien kaa syömää siihe ranskalaisee ravintolaa jos aiemminki oltii.
Nii ja mun enkelitrumpetti on alkan kukkii. Seki on vähä aktiivisempi illalla niin ku minä. :D
Maanantaina oli mun ihan vihoviimeinen päivä Hakuhoulla. :'( Oli hassuu mennä kouluun farkuis ja T-paidas. jouduin pitää heti aamust opettajanhuonees jonku lyhyen kiitospuheen opttajille. En ollu mitnekään jaksan valmistella sitä, joten sanoi vaa lyhyesto, että kiitos kaikille niille jotka mua on auttanu. Sen jälkeen jouduin viel kumartelee ja kiittelee reksii.
Sitte kävin Usuin kaa viel nopee moikkaamas luokkaani ja juttelin sit viel ennen kellojen soittoo naapuriluokas Mihon, Irahan ja Chinamin kaa. Ja Ishii-sensei tietty kovaäänisesti ilmotti, että oon vikaa päivää nii kaikki vilkutti ja sano "bai bai". Sihte ryntäsin kerroksen ylemmäs kattoo Sinii ja olin siel kunnes kellot soi.
Palasin opettajanhuoneesee, jossa kuulin, että Usui ettii mua. Istuskelin sit sen paikal oottelees ja juttelin eri opettajien kaa (ja sen kaa kuha se tuli takas). Ja otin valokuvii. Ku välkkä alko nii menin tapaa Erin luokkaa. Oli siel kyl tietty Yuki, Masumi ja Kiyoeki. :) Halattii Erin kaa ja otettii Yukin kaa valokuva. Ja äkkii viel kerros ylemmäs hyvästelee korealainen vaihtari Soyon.
Palailin taas opettajan huoneesee, mut Usui oli jo ehtiny kadota oppitunnilleen, nii jäin sit oottelee. Ja juttelin ja otin lisää valokuvii. Päätin sit, et jäänki jumittaa sinne niin koulun loppuu asti. Ku on vanhempainpäivä nii koulu loppu jo ennen yhtä.
Kolmannen tunnin aikana olis ollu normaalisti mun ja Sinin Ishiin japanintunti. Jossai välis sit huomasin Kinami-sensein kaa jutusteltaessa, että Sini, Ishii ja Usui jo jutteliki opettajahuoneen perällä nii liityin seuraan. Kuten Usui sano, tuntu iha normaalilta ja että tulisin huomennaki kouluu.
Ai nii ja sain vieläki iha kauheesti lahjoi. :D Semmoi hassu juttu kävi, että ku ne oli sillo antanu mulle sen yukatan nii siin ei ollu obia ja Miyazaki-sensei lupas, et saan sen maanantaina. Mut se oli ettiny eri kaupoista, eikä ollu löytäny. :O Naapuripöydäs yks Takahashi (matikanope, mut ei oo koskaa mulle mitää opettan, salakuuntelee vaa) oli sit et "kyl niit Tressal myyä. Voin käyä ostaa, ei mul kauaa prätkäl mee." Sil on semmoi hieno moottoripyörä. Eli niin se sit meni ja Sini ilmaantuki just sopivasti siin vaihees ku se obi oli jo tuotu ja Miyazaki sovitteli sitä mun päälle.
Sitte tuliki se ikävä hetki, että piti lähtee. Usui ja Ishii saatto mut ovelle asti. Usui oli hirveen ilonen ku kerroin sen tosiasian, että se on paras luokanvalvoja joka mulla on ikinä ollu. Otettii viel vikat kuvat ja sitte astelin porteista ulos vikan kerran. Ja kun käännyin kattomaan takas näin taas yhen hirveimmistä ja samalla ihanimmista asioista vuoteni aikana: Usui heiluttaa villisti käsiä hyvästiksi ja hymyilee niin ku se aina hymyilee.
Bussis menin sitte ihan vikalle penkille, että pystyi suree rauhassa vikan matkan Tsurumille, jossa sit venasin Sini. Mentii yhes Yoksuu. Tavattii sattumalt Yuki ja Chinami, joten otettii niitten kaa purii ja mentii mäkkii syömää. Ja sihte lisää puria. Ja mentii Loftii ostaa Rilakkuma-tyyny, koska Usuilla on synttärit keskiviikkona. Ja minä en ole paikalla..! ;_______; Elämä on aika julmaa.
Kellon lähestyessä puol viittä lähin sitte kohti Kamoin asemaa. Oliki tosi pitkä aika siitä ku ylitin viimeks sen joen, jonka iha alkuaikoina ylitin joka koulupäivä. Papa-san ja Kaname oli mua vastassa. Pelkäsin, et Kaname olis vierastan minuu, mut se oli kuulemma oottanu tosi innolla mun tapaamista. Ja nyt harmittaa, etten tullu käynneeks siel aikasemmin vuoteni aikana.
Oli jännää puhuu japanii papa-sanin kaa ku ennen puhuttii melkee pelkkää enkkuu. Mut parempi näin. Ovel oli sitte mama-san vastassa –vauvan kanssa..! :D Se on tyttö (iha niin ku aina aattelinki :D) ja sen nimi on Yumeno. Sain pitää sit sylissäki, mut olin kyl vähä huolissani, et tapan sen tai jotaa. Se oli kummin vast puoltoistakuukautine.
Sitte syötii pastaa ja papa-san halus tietää joko oon lopettanu kasvissyöjänä olemisen. Juu, totta kai. :'D Kame-chan hoputti minuu koko ajan, et syö nopeemmin, et mennää yläkertaa. Oli niiiiin kivaa leikkii sen kaa taas. Se on nii ihana ipana. Vaikka välillä oliki tosi rasittava.
Kello oli ihan liian nopee niin paljo, että jouduin lähtee. Kaname itki ja halas minuu ja vitsailtii, et otan sen mukaa matkalaukkuu. Mut et Suomes on nii kylmä, et se ei välttämättä tykkääkää. Papa-san ja Kaname saatto mut asemalle asti ja vilkutti nii kauan ku voivat.
Tänää luulin, et oltas jo menty hoitaa pankkitilii ja puhelinliittymää kiinni, mut ei mentykää. Nii meninki sit Yokohamaa leikkii Sinin kaa kuha se pääs koulusta. Sil oli ollu Akaokan ja Usuin japanin tunnit. Oli ihanaa, mut samalla tosi kauheeta kuulla juttuja. Mun pitäs olla siellä kans..! D': Sini oli näyttän mein ottamii purei Usuille ja se oli sit antanki ne sille.
Mentii ottaa lisää purii. Vaihteeks. :D Otettii Usuille synttärilahjapuri ja sitte Akaokalle ja Ishiille pari omaa. Syötii vähää aikaa vikaa kertaa yhessä Starbucksissa, josta mentii sitte tosi kalliiseen karaokeen. Oltii siel sit kolme tuntii ja laulettii äänemme käheiks. Siel oli tamburiinitki, mikä oli tosi kivaa Moskauta laulaessa. :'D
Myöhemmi syötii nälkäämme crepejä ja sitte vielä ihan vihoviimiset purit. Halattiin assalla ja luvattiin, että tavataan vielä Suomessa viimestään. No, ainaki kuulen Hakuhoun kuulumiset Siniltä. :')
もう会うことは無いのでしょう
最後の嘘は優しい嘘でした"
Tavataan vielä joskus, vilkutan, mutta
Oikeastihan emme enää tapaa
Viimeinen valhe oli hellä valhe
Lähettänyt Suvi klo 16.27 5 kommenttia


