Aamuruuhka

Huh mikä aamu. Tosi inhottava tihkusade jolta ei voi suojautua sateenvarjolla. Ja pää tietty kipeenä. Ei siinä vielä mitään, mutta voi että ku saavuin metrolla Totsukalle. Katoin vähän kummissani, että kylläpä on ihmisii tuol lippuportin toisel puolel. No, siinä sitte hissukseen viidessä minuutissa ehkä kävelin väkijoukon mukana portaat ylös laiturille ja voi jösses mikä määrä ihmisiä. o___o

Molemmat Tokioon päin menevät linjat oli jumissa eikä liikkunu mihinkään. Siellä sitten jumitin ku en muutakaa voinu. Ei sielt päässy enää takas alaskaa ja mitäpä mä siellä oisin tehny. Otousan joka normisti menee samal linjal, mut myöhemmi soitti jossaa välissä ja kerto olevansa alhaalla, mut se ei päässy ees lippuporteista sisää ku niin paljo oli väkee.

Siinä sitte odotellessani soitin Sinilleki aikaa tappaakseni, joka sekin oli jumissa jossaa päin Tokioo. Ja koitin selvittää onko Camille, joka käyttää samaa asemaa, kenties jossain siellä. Ei ollu, se joutuu lähtee niin aikasin, et vältti tän sirkuksen.



Jossaa välissä sit alko tulla taas junia, mut ne joutu mene kauheeta mateluvauhtii siihe laiturille ku oli niin paljo ihmisii. Ja ne seiso paikallaanki kauheen pitkään ku ovia ei tietenkään meinannu saaha kiinni junasta tunki ulos porukkaa jotka ei meinannu päästä pois ku niin paljo ihmisiä tukkeena. Ja tietty sitte ihmiset tunki junaan. Jossaa välissä joku nainen tuupertu siih laiturille ku astu ulos junasta. Kai. En nähny mitä kävi, mut huomasin ku väki alko huutaa et "eki-insan!" (semmosii tyyppei jotka siel assal työskentelee) ja joku oli sit kumarunen sen naisen luo.

Sitte ku lopulta väki alko vähä vähenee pääsin väkijoukossa kioskille asti ostamaan purtavaa ja juotavaa. Oli inhottavan hiostavaa ku paljo väkee ja sateinen sää. Siihe tuli joku naine sanoo, et se voi pahoin ja sit se oli polvillaa maassa niin kauan, että kaks poliisii tuli hakee sen ja talutti sen pois. Ja aika pian perään kuulu ambulanssin sireeni. Veikkaan, että sitä varten.

Niit junii sit tosiaan alko tulla, mut ne oli jo aina iha täysiä jo tullessa enkä todellakaan viittiny edes yrittää tunkee niihin sardiinipurkkeihin. Joten ootin niin kauan, että tilanne normalisoitu sen verran, etten rusennu sinne junaan.

Tunnin ja 45 minuutin odottelun jälkeen kello 9:25 pääsin sit vihdoin ja viimein lähtee (koulu alkaa 8:35) kohti Yokohamaa jossa vaihan toiseen junaan. Paitsi että seki linja oli pysähtyny. :D Joten jouduin jumittaa vielä toisen tunnin siellä. No, ainakin tein pari hyvää työtä. Joku ulkomaalanen liikemies tuli kysyy, et puhunko japanii ja et miks ei oo junaa. Nii kerroin sitte, että kuullutuksis puhuttiin jostaa onnettomuudesta.

Sitte joku nuor kanadalainen jätkä halus päästä Shinjukuun, mut sinneki menevä linja oli jumissa ja se oli hukannu lippunsaki. Nii kysyin sit mite Shinjukuun pääsee ja ku ei parempaakaa tekemistä ollu nii saatoin sen linjalle jolla se pääs Shibuyaan jossa se voi vaihtaa toiseen junaan. Se ku on vähä eri paikassa ku ne muut linjat oli.

Loppuen lopuks pääsin sit kouluun 11:10. Must oli jotenki huvittavaa ku samassa junavaunussa tullu ykkönen juoks hirveellä kiireellä siel junasta bussipyskille. Itte tietty kävelin iha rauhas. Jos on jo yli kaks tuntii myöhäs jonku tämmösen takii nii haittaako se nyt niin jos on viel minuutin pari lisää? Sitä paitsi siel se oli samasel bussipysäkil ku mie pääsin sinne asti ja kävin kaupan kauttaki. :D

Koulus ei sit kyl ollukaa kovin paljo oppilaita ku kaikki muutki oli myöhäs samasesta syystä. Hostit sano, et oon oikeestaan aika onnekas, koska näin pahaa ruuhkaa tapahtuu kuulemma kerta kymmeneen vuoteen. :D Ilmeisesti syynä oli sitte joku tekninen vika loppuen lopuks. Jotkut junat oli vaa yhtäkkii pysähtyn ja niitte oli pitän tulla ulos niist junissa jossaa sillalla mihi se stoppas. Kokemus se on tämäkin. :D