Läksiäiset

Eilinen oli ihan kauhee päivä. :'( Tai siis silleen.. Meil alko koulu sillä, et koko koulu oli kerääntyneenä saliin ja mun piti pitää puhe... Edellisen kanadavaihtarin aikana oli kans vähä sama, tosi oltii vaaiha normaalisti riveissä istumassa ja se piti hyvin asiallisen puheen enkuks ja japaniks ja siinä se. Mut tää mun oli iha erilainen.

Koitin harjotella sit puhetta junassa. Vaihteeks karsee ilma. Sato vettä, juna oli myöhässä ja bussiki myöhässä. Mut mitäpä tuosta, muaha ne kaikki siellä ootti. ;D Kumminki, ne oliki järjestäytyny sinne ihan eri tavalla ku sillo ku kanadalaine lähti. Joku oppilaskunnan edustaja eka esitteli mut ja sitte joku toine oppilaskunnan edustaja piti puheen ja ojens mulle kukkakimpun. Ja sitte jouduin itte puhuu.

Se oli ihan kauheeta. Puhuin eka suomeks jotaa iha lööperiä, mut heti ku piti alottaa japaniks alko kädet tärisee ja loppua kohden en enää kunnol pystyn pidättelee itkuu. Se oli ihan kauheeta. Ei siis tietenkään siks, että puhuin koko koulun edessä, vaan siks, että on niin surullista lähtee täältä ja surullista pitää tällasta puhetta. Eikä asiaa yhtää auttanu se, että aina ku lause uhkas jäädä kesken kuuluu jostaan "ganbare!" (tsemppiä)

Kaikki taputti kauheesti ja jouduin viel kävelee pois sieltä eestä niitte oppilaitten välistä ja ne jakso taputtaaki niin kauan, että pääsin pois ja opettajat ohjas mut paikalleni.

Sit mul oli vika Yamada-sensein japanin tunti. Juteltii vaa ja sitte se anto mulle jotaa japanilaisii satuja kaks kappaletta. Tokana oli Igawa-sensein vika. Siniki oli täl tunnil ja tehtii semmost Suomi-julistetta. Tosi asiallinen, kirjotettiin Ruotsin kohalle Bakakoku (joku idioottien valtakunta vaikka) ja Viroon osottavaan nuoleen, et "halpaa viinaa". :'D Kolmanten mul ois ollu Ishiin liikantunti, mut olin jo palauttan liikkakuteet nii kysyin, et saanko mennä Sinin japanin tunnille Umemoto-sensein kanssa. Ja sainhan minä. :)

Neljäntenä oli Usuin kemian tunti jol ei tehty oikee mitää, ruokkis ja enkun tunti, jolla ne teki jotaa päätöksiä siitä millä taktiikalla lähetään voittamaan liikuntapäivänä (jollo minä en enää ole paikalla..!). Enkun ope (joka ei ees opeta mulle mitä omaa, oon nukkunu vaik kuin monel sen tunnil, ei olla koskaa mitenkää eristyisesti juteltu, mut se on kyl usein ollu opettajainhuonees sillo ku mul on ollu siel tunti) sit ilmaantu jossaa vaihees mun luokse ja sil oli mulle lahja (jonka se oli valinnu sillä perusteel, et kysy Ishiiltä mistä animesta pidän)..! :O Olin tosi hämilläni, koska en todellakaan odottanu siltä mitää. Mutta ilonen toki. :D



Sitte oli long home room ja mun läksiäiset. :'( Usui oli ostan hirveesti syötävä ja juotavaa ja mun piti julistaa juhlat alkaneeks huutamalla "kanpai!" Ja tietty läikytin Fantaa Usuin pöyälle ku se paperimuki joka mulle tyrkättiin oli niin täynnä. :'D Sitte otettii iha hirveesti kuvii ja tosi moni ylimääränen opettajaki ilmaantu sinne: naapuriluokan Ishii (liikunta), Yamada (liikunta, mut mulle vaa japani), Miyazaki (ennen opetti mulle korutyötä ja japanii, kevätloman jälkee fashion designii), Kinami (mein joku varaluokanvalvoja, alotti vastikään täl koulul), Satou (enkku), Oohori (äidinkieli, tekee mulle kanjikokeita) ja judo-opeki pistäyty. Sen sukunimi on ehkä Takahashi...

Sitte alotettii bingo ja se oli niin mahtavaa vaikken täl kertaa mitään voittanukaan. Jos joku nyt sattuu muistaa, nii voitin sillo ku oli mun tervetuliasjuhlabingo. Mut Usui on niin mahtava ku se on siinä television quiz show –juontaja tilassaan. :D



Sitte ku saatii bingo loppuu oli vuorossa mun lahjat. Tässä vaiheessa se yks tosi ärsyttävä tyttö josta oon joskus maininnuki astu kuvaan... Se kuvittelee jostaa syystä, et ollaan tosi hyvät kaverit. Ja siitä huolimatta se joskus erehty luulee Sinii minuks vaik ei olla kyl kovin saman näkösii. :'D Ja nyt se oli sit tavallistaki ärsyttävämpi. Usuiki oli, et "kuka terästi limuu ku **** on noi outo?!" On oikeesti vaikee kuvailla miten jollaa ihmisellä voi olla niin ärsyttävä olemus... Ilkeetä, mut oisitte samaa mieltä, jos tapaisitte sen. En oikee ymmärrä miks, mut se kimitti tosi oudosti ja sen nauru oli normaaliiki hirveempää tekonauruu...

No siis, kumminki. Sil oli sit joku lahja mulle. Se oli paketis nii olin vaa, et "ööh, kiitti" ja koitin liueta paikalta, mut se halus et avaan sen. Aluks kaikkii nauratti vaa ja Usuiki koitti pelastaa tilannetta olemal, et "joo, avaa! Mitähän siellä on, mitähän siellä on..?!" No mä avaan ja Usui on, että "Se on...–!"

Melkee ootin, että alkaa heinäsirkat sirittää ja tuuli vinkuu ku sellane hiljaisuus laskeutu luokkaan. Tunnelman latistumisen pysty tuntee jo siinä vaiheessa ku se tyttö (koodinimi on muute "lautanen", mut se ei liity mitenkään sen tytön ulkonäköön jos nii kuvittelitte) halus antaa mulle lahjan (iha kivaa sinällään), mut nyt ois kyllä voinu veitsellä leikata sitä vaivautunutta tunnelmaa.

"...Burai Zero senyouki naitomea fureemu!" jatkaa koodinimi Lautanen parin sekunnin hiljaisuuden jälkeen. Ei, en muistanu ulkoa, lunttasin paketin kyljestä. Kyseessähän siis oli mecha (=iso robotti) action figuuri animesta Code Geass. Mikäs siinä, se on hyvä anime... Mut oon joskus keskustellu sen kanssa (kiltti ku olen) ja oon kyllä ihan varmana sanonu, et en oo kiinnostunu mechoista... Ja täällä ne on vähä niinku tosi nörttien juttu. En oikee tiiä nolasko se ittensä vai mut pahemmin. :'D Ittensä toivottavasti. Tää nyt kuulostaa taas tosi julmalta, mut se tilanne oli ihan mielettömän kiusallinen..!

No, onneks on Usui joka pelasti ja hääs Lautasen pois ja sitte Narita ja sen kaverit anto mulle piirrustuksia ja sitte sain opettajiltaki lahjan. Seki oli paketoitu ja jouduin avaa sen ja se oli yukata..! :D Miyazaki-sensei oli tehny sen. Sitte tietty jouduin pukee sen ja musta otettiin kuvia ja kaikki sano, et oon tosi kawaii. Siihe asti oli tot lautasvälikohtausta lukuunottamatta tosi kivaa. Mut sit yhtäkkii kaikki kattoki mua ja Usui oli, et "Suvi, muutama sana, kiitos!"

Kaikki oli hiljaa, katto mua ja ootti ja aloin vaa sopertaa et kiitos ihan hirveesti ja mul on ollu tosi kivaa ja en taho mennä Suomeen vielä ja sitte itkinki jo ja kaikki alko huutaa et "nenäliina, onko jollaa nenäliinaa?" Mut olin tosi ilonen ku huomasin, et en ollu ainoo joka itki. Halattii Naritan kaa ja seki itki vaik ei olla ees koskaa oltu leikkiis missää, puhutaa vaa koulussa vaik enne asuttii samas kerrostaloski. Otettii viel kuva koko luokasta ja sitte ku koulu loppu nii viel joitteki kaa kuvia. Ja puhuin Usuin kaa siitä ku tuun viel maanantain käymää. Ja sit se sano, et oon ollu tosi kiva vaihtari ja et, ei, ei, ei jatketa tätä viel, hyvästellää manantaina tai muute aletaa itkee nyt.

Ai nii ja Akaoka oli aiemmin päiväl ollu opettajanhuonees tosi salamyhkänen ja sanonu, et haluu jutella mun kaa koulun jälkeen jostaa. Ja ku kysyin, et mistä nii se vaa nyhti vaatteitaan ja oli et "hyss". No, menin sit sen kaa johku kokoushuoneeseen ja se pudotti aika ikävän pommin. :( Nimittäin se on itte joku aika korkeearvonen henkilö koulul ja ne ois halunnu niitte vapaaehtosopettajien kaa antaa mulle koulupuvun, mut se oli viel joutun kysyy kumminki rehtorilta. Ja reksi oli tietty sanonu, että ei. :'( Mut oli sil hyviäki uutisia, mut lupasin sille, etten kerro kellee.



Sitte venailtii Chinamin kaa, et Eri, Miho ja Sini jotka oli kadonnu johonki tulis takas, että voitas mennä viel Tressaa ottaa vika puri. Siin ootellessa Akaoka halus sitte Usuille kertoo samat ku mulle ja neki lukittautu sinne kokoushuoneeseen. Vähän ajan päästä sit kantautu kauhee "eeeeeh?!?" sinne käytävään, mut en sitte tiiä oliko se Usuin reaktio niihi hyviin vai huonoihi uutisiin. :D Jos se nyt ees kerto niit hyvii sille...

Mentii Tressaan, otettiin puria. Sitte meninki Mihon kaa yhtä matkaa Shinyokohamalle ja tuntu melkee ku olisin menny ajassa taakse päin. Oli jotenki niin nostalgista kävellä Shinyokohamal ja mennä sil junalla jolla menin ekat seittemän kuukautta tääl. Eli siis menin Nakayamalle tapaa Senzakeja. :)



Tuntu iha ku mitää Muratoja ei ois ollukaa ja oisin aina ollu niil vaik niil on jo uus vaihtariki (joka ei kyl ollu paikalla). Mama tuli hakee mut asemalta (niil oli uus auto) ja Hana ja Yume oli kauheen ilosii ku mie tulin. Ja papaki, jonka ei ees ollu kai tarkotus tulla viel, tuli Osakasta ysiks tänne, että se tapas miut. <3 Oli ihan hirvee ihanaa olla niitten kanssa. Ja Youkoki oli jotenki kiva, yleensä se oli niin nuiva minuu kohtaan. Valvottii kahteen, katottii valokuvia, juteltii ja vaik minuu väsytti ihan kauheesti en ois halunnu käyä nukkuu ettei huominen tulis. Mut tulihan se. Tehtii pizzaa, otettii valokuvia ja sitte ne toi mut autolla tänne Muratoille asti.

Taas oli yhet hyvästit. Kiitin niitä ja muistin sanoo "ittekimasu" niin ku Aino fiksusti sano, sen sijaan, että oisin sanonu "sayounara". Ittekimasu sanotaan sillo ku lähetään, mutta tiedetää, että tullaan takas.

Ja nyt mua itkettää taas.

Tää on jo pitkä teksti. Jatkan huomenna. Jos jaksan.

Landmark Tower

Maantain menin koulun jälkee vikaa kertaa Kawasakiin leikkimään. :( Perus Stabat, Book Offit ja purit Sinin kaa. Meni aika myöhään, mut nyt on vika kunnon viikko tääl nii aattelin, et hostit ymmärtää. Olin sit koton pikkasen ennen kymmentä, huikkasin "tadaima" (kotona ollaan) ja otousan vastas olkkarista jossa se oli kattoo telkkuu ja totes vaa iha normaalisti (=ei mitenkään negatiivisesti), et meni tänää vähä myöhempään. Mie sit totta kai, et "joo, anteeks".



Yleensä mulle on tämmösin päivin jätetty jotaa ruokaa pyödälle, mut täl kertaa olin kyllä saada slaagin. Oikeesti ihan varmana pysähty sydän hetkeks ja valahin ihan kalpeeks ku näin, et siin pöydäl oliki yakisoba-vermeet oottamas. Yakisoba on semmonen nuudeliruoka, joka tehään pannulla ja se on ainoo ruoka mitä otousan osaa tehä. Ollaan tehty muutaman kerran ja aiemmin kysyin, et osaako se tehä muuta nii se nauro ja sano et "en".

No, tajutteet siis ehkä mun kauhistuksen ku pöydällä oottaa tarvikkeet sitä varten, että tehtäs ja syötäs yhessä ruokaa ku kello on jo kymmenen illalla.
"Etteks te oo syöny..?"
"Ei ku me ootettii sua." (iha hymyillen, ei mitää sarkasmia tai negatiivista)
"O-oikeesti..? Voi ei, anteeks, en mä-" (melkee valmiina purskahtaa itkuun)
"Ei mitää ku ei me kerta oltu sovittu mitää..!"

Ja mä vaan soperran, et sori, en tienny, en tienny..! :'O Se oli ihan varmana hirvein tilanne mitä tääl on tullu eteen. Luulin hetken et oon muka tyriny niin pahasti, et oon unohtan sovitun illallisen. Mut sit tuli okaasanki joka oli jo ollu nukkumas ja ne oli molemmat et ei hätää, ei me oltu mitää sovittu. Ja okaasan oli oikeestaan näreissään pikemminki otousanille ku mulle: "sanoin kyl, et syötäs nyt vaa eka, mut ei ku otousan halus välttämättä oottaa."

Ja mä olin yhä anteekspyytelymoodissa –tosin sanoin kyl, et ne olis voinu soittaa nii oisin tullu aikasemmin. Mut ei siin sit mitää. Laitettii ruokaa vaik kello oli jo paljon ja syötii ja meil oli kivaa. :)

Tiistaina mul oli kaks tuntii japanii Sinin kaa, opettajina Akaoka ja Usui. Akaoka päätti, et koska on mun vika kouluviikko ja vika sen oppitunti nii kierrellään vähä koulus. Mul oli kamera mukana nii mikäs sen parempaa. Käytii kattoo eri luokkii ja sit käytii luokas jos Usuil oli tunti. Eka Akaoka koputteli siihe oveen (se on muute semmosii liukuovii) iha rauhassa ja sitte Usui avaski sen jotwnki ihan heti ja kaikki oli hätkähti ku se oli nii nopee. :D Se vaa whuum..! avas sen ja pisti päänsä esiin sielt niin nopee, et Akaokan kommentti tapaukseen oli et "hui kauhee, melkee suudeltiin". Saatii melkoi naurukohtaus Sinin kaa, oli melko koominen tilanne. :'D

Sit ku meil oli sen jälkee Usuin tunti nii se sitte päätti tietämättään täyttää yhen mun Japani-unelman –eli sen, että pääsen koulun katolle (nää on tasakattosii ja siel on sellaset kaiteetki). Sinne ei vaa saa normaalisti mennä mikä oli alussa aika pettymys, koska haaveilin siellä lounaan syömisestä niin ku kaikki ain animessa tekee. :D



Sitte koulu jälkee iski kriisi ku huomasin et tili ammottaa vaihteeks tyhjyyttään ja lompakos on vaa tonni rahaa. No sil kumminki makso 800 jenin sisäänpääsyn opiskelijoille. Mentii täyttää Sini kaa mun toista unelmaa ja sehän oli tietty käynti Landmark Towerissa. Se on se Japanin korkein rakennus. Tai ehkä pitäs sanoo pilvenpiirtäjä, koska Tokyo Towerki on näköjää korkeempi, mut oon vaa aatellu, et rakennus ku enkuks mulle on sanottu, et "the tallest building in Japan".



Se oli ihan mielettömän hienoa..! Mentii sillee, et oli viel valosaa. Oli suht kirkas päivä, nii näkiki aika hyvin. Tosin jos oltas oltu keskipäivän aikoihi jollo oli tosi lämmintä, nii ties vaikka olis nähny Fujilleki asti. Oltii 69. kerrokses. Tommosest paikasta sitä vasta tajuu miten jättimäinen kaupunkialue tää on. Ku katto sisämaahan päin nii niitä taloja riitti horisontiin asti. Ja sama iha jokases ilmasuunnas paitsi siel mis oli meri. Se on nii valtava, et sitä on hankala käsittää. Ihmiset ja autot ja talotki oli nii pienii sieltä katottuna, mut silti niitä riitti niin pitkälle ku silmä kanto.

Nii ja sinne ei saanu tuua ruokaa, mut arvattii, et niil on karseet kiskurihinnat siel joten tuotii kumminki laukussa ja mentii vessaa syömää. :'D Sitte alkoki jo tulla pimeetä. Se se vasta upeeta oliki. Niin kauan ku on valosaa tämmöin suurkaupunki on loppuen lopuks aika harmaa ylhäältä päin katottuna (vaik on tääl toki puita ja puistoi vaik kuin), mut entäs ku tulee pimeetä..! Nättiä, tosi nättiä. Tuhansii valoja. Ja Minatomirai oli niin upee ylhäältä katottuna. Se on tietty tosi upee muualtaki katottuna pimeellä.



Tänää oli koululla pelkästää terveystarkastukset, nii vaihtarien ei tarvinnu mennä. Mä nukuin sit vahingos puoleen päivään vaik oli tarkotus herätä aamupäiväl, et saisin jotaa aikaseks... No, okaasankaa ei ollu ollu kotona ja se tuli kotii just ku heräilin. Sit tajusin, et en oo viel ilmottautun kirjotuksii nii tein sen. Ja söin kakkuu okaasanin kaa. Sit josku neljän aika lähin Yokohamaa jossa tapasin Camille –surullista kyllä viimestä kertaa. Mentii kirjakauppaan ja Loftii. Loft on mun suosikki krääsäkauppi tääl, tosi se ei oo siitä halvimmasta päästä... :/

Sitte sen pitiki jo lähtee ja seisottii JR:n porteilla halaamassa ja keksimäs koko ajan lisää puhuttavaa ettei tarvi erota. En oo iha hirveesti kertonu Camillest tääl blogis, mut se on mun sielunkumppani tääl. Meil on tosi paljo samoi kiinnostuksen kohteita jne. Oli tosi surullista erota siitä, ku en tiiä yhtään millo oikeesti voidaan tavata seuraavan kerran. Camille sit meni ja vilkutettiin ku mie jäin lippuporttien ulkopuolelle. Se tuntu tosi lopulliselta. :'(

Sit ku tulin kotii nii kuulin, et mun pitää purka kaikki laatikot ja kirjottaa tarkasti ylös mitä niis on, paljo ne painaa ja kui arvokkaita ne on. Oli tosi hauskaa... Mut sain kolme laatikkoo tehtyy. Neljättä e viel, mut se ei oo viel täynnäkää. Et semmosta.

Naurattaa ku Iltalehti julistaa, että "viikonloppuna superhelle!" ja se on sitte +25. :D Tääl on ollu jo pidemmän aikaa, et ainaki se +25 ja se ei oo ees vielä kauhian kuuma...

Loppu lähenee

Yhyy, taas oon unohtan kirjottaa. Pakkohan tänne on kirjottaa ku kerran tämmönenki on. :D

Maanantai 11. tätä kuuta olin siis vaa koton ku oltii tultu Kiotosta ja olin saanu sen takii päivän vapaaks. Tiistain menin Sinin kaa koulun jälkee Yoksuun (Yokohamaan) vaa jumittaan ja syömään tosi iso jäätelöannos. Ärsyttävää ku semmosis paikois ei meinaa löytää istumapaikkaa ku ihmiset varaa kaks pöytää sillee et ne itte istuu toises ja toiselle laittavat laukkunsa. >___> Nii joo ja sitte ku mentii Round 1 nimisee paikkaa ottaa purii nii meil kysyttii paperit ku se oli K16 ja oltii koulupuvuis. :'D



Keskiviikkon sit oli Kawasaki ja mentii Sinin kaa kattoo leffa nimeltä Burn After Reading. :D Tullu kyl Suomes varmaa joku ikuisuus sitte, mut tääl tulee jostaa syyst kaikki leffat ain jälessä vaikka niit ei ees dubattas. Oli aika hemmetin hauska leffa, kattokaa jos saatte käsiinne. ;D Nii ja sit oli mun vika korutyötunti. :'( Tai ainaki se ope sano, et koeviikon jälkeisel viikolkaa ei olis tuntii. :/

Torstain sain mun paidan valmiiks fashion designis. :D Oon aika ylpee, sain siit kehui. ;) Sit olin jo asennoitunu, et mul olis vika kalligrafia, mut ei kuulemma oo. Yhyy, se ope on niin kauhee. :'( Koulu jälkee mentii Sinin kaa kahestaa kolmeks tunniks karaokee ja laulettii vaa japanilaisii laului. Treenattii. ;D Se oli kyl vähä hankalaa ku ei ollu furiganaa eli semmosii, et niihi kanjien päälle on kirjotettu miten se luetaan, mut hyvin myö tsempattiin. :D

Perjantain tapasin koulun jälkeen Camillen. Käveltii Yoksulta China Towniin ja sielt Yamashita-puistoon syömään. Oli tosi nättii ku hämärä ja pimeys alko just laskeutuu ja Minatomirain valot näky hyvin. ^^



Lauantain jouduin/pääsin käymään teeseremonias. Alun perin oli tarkotus mennä naapurintytön kaa, mut se oliki sairastun nii menin sitte yksin. Elikkäs se oli sen teeseremoniaopettaja ja siel oli kaks muutaki nuorta naista opiskelemas. Onneks mun ei tarinnu kokeilla mitää tarjoilujuttui, ne oli ihan liian monimutkasen olosii. Sain/jouduin vaa istuu.

Oli onneks sellain hassu tuoli, mut silti tuli jalat kipeeks (koittakaa itte istuu pitkä aika polvillanne). Se opettaja oli vähän ärsyttävä ku se oli semmoin tosi kärsimättömän olonen. Se välil oikee riuhtas jonku sulkatsydeemin sen yhen oppilaan kädest ja oli, et, "ei, ei..! näin, näin, tällee teet!" Nii ja se ei siis ollu mikää hieno, et oltas tehty kimonot pääl tai jotaa vaa se oli oppitunti. :D

Sunnuntain mentii Sinin, Erin ja jonku Erin Megumi nimisen kaverin kaa Tsurumille. Syötii yhes ja otettii purii. Eikä sit oikee muuta ku ei oltu saatu karaokeen semmost halvalla koko päivä juttuu niin ku viimeks. Mut mentii sit viel Sinin kaa kaksin kumminki. :) Nii ja jouduin kirjottaa japaniks jonku raportin siitä ku olin sillo siel eläintarhassa. Ja se tietty pistettiin nettii.



Viime maanantaina eli 18. tätä kuuta mentii taas koulu jälkee Kawasakii. jumitettii jossaa musiikkiliikkees ja löydettiin hyvä purikurapaikka. :) Ja sitte ostin vika GFantasy lehteni täällä. :'( Se on semmoin puhelinluettelon kokone kerran kuussa ilmestyvä lehti. Luen siit yht sarjaa. Onneks Sini on ihana ja lupas karkkipalkkiota sun muuta vastaan lähetää mulle seuraavat numerot. <3

Tiistaina menin Camillen hostien luo syömään..! :D ja Camille oli totta kai itteki tietty paikal. Sil oli tosi mukavat hostit. Tähä mennes kaikki mun host-isät on ollu tosi hassui ja tää Camillenki host-isä oli tosi hassu. :D Japanilaiset on hassui. Camilles on se hassu, et riippuen siitä mitä kieltä käytän lausun se nimen iha eri taval. :'D Jos puhun enkkuu nii sanon "kämil", jos japanii nii "kamiju" ja suomee nii "kamille". Mut en koskaa mite se kuulus oikeesti lausuu ranskaks. :'D Jotenki "kamij". Sori Camille.




Keskiviikko alko koulus "koeviikko" ja mulki oli kanjikoe. Tosin sain eka eteeni väärän kokeen ja siihe meni aikaa, mut ei se mitään ku ne kokeet on nii lyhyitä, et ne tekee vartis. Mua vaa vasytti kauheesti nii nukuin sit sen kokeen loppu ajan. Oikeestan mul oli kans aamusta asti kurkku kipee ja melkee mietin, et pistäkö mennä käymää terkal, mut en menny. Sen sijaan menin Sinin kaa Kawasakiin ku päästiin niin aikaseen. Mul oli koko ajan vuorotellen joko kylmä tai kuuma. :/ Jumitettii kirjakaupas, käytii kattoo Bushista kertova leffa ja otettii paljo puria. Ehkäpä paras puri ikinä. :'D Nimittäin ton Bush leffan kunniaks tehtii sellai jos otettii kengät ja oltii heittävinämme -paitsi et viime hetkel päätin oikeesti heittää sen kengän ja siit purista tuli ihan mielettömän hieno. :D :D :D



Mut sit kotimatkal mul oli tosi kipee pää ja matelen hissuukseen ja otin portais kaiteesta tukee ja sit yöllä oliki varmaa aika korkee kuume. Ainaki oli karseen kylmä, mut hiki virtas. Seuraavan päivän olin saanu lomaks jo valmiiks ku mul ei ollu koetta ja Usui oli sitä mieltä, et ku tuun kaukaa nii iha sama vaik en tuliskaa ku kouluu on vaa muutama tunti. Ja miks se tän muute nyt vasta keksi? Tähä mennes oon aina joutun tulee. >__> No joo, nukuin koko päivän melkee ja olin kuumees.

Perjantain mul olis kans ollu koe, mut okaasan soitti koululle, et en tuu. Olin kyl jo suht terve, ei ollu enää kuumetta. Nenä vaa tosi tukos. Nii sitte ku kerran jaksoin nii aloin pakkailla ja nyt mul on huoneen täytteenä neljä pahvilaatikollista tavaraa jotka pitäs lähettää Suomeen. :D

Eile eli lauantain jouduin menee Mitsuhashi-sanin luo. Se on se aluevalvoja. Siel oli kans se ranskalainen poika ja sen host-äiti ja myöhemmin tuli uus tyttö Australiasta. Tapasin sen sillo ku oltii puistos kattoo kirsikankukkii. Se oli kai heitetty ulos edellisest perheestä tai jotaa ja Mitsuhashi-san sit sano, et mein pitää puhuu sille. Nii mie sit paluumatkal puhuin ja se varmaa suuttu. :'D Se ei ees tienny, et järjestö voi lähettää sen takas ennen aikojaan.
"Oh no, they can't do that!"
"Yes, they can."
"No, they can't."
"Yes, they can and they will if you break the rules."

En kyl ihmettele jos se lähtiski. Se on aika semmosen minäminäminä olonen. Japani on enemmän mememe. Musta tuntuu, et siinä missä jenkit ei oikee tunnu sopivan tänne nii noi aussit on vähä samoja... Ainaki se jenkkiope oli kans vähä sellain, et se ei minusta jotenki istunu tänne. En nyt väitä, että ittekään istusin, mutta yleisesti ottaen minusta suomalainen ajatus- ja arvomaailma on lähempänä japanilaista ku noitten.

Ei tost nyt oikee tullu kyl selväks varmaa mitää lukijalle, mut hällä välii. :D



Tänää oon ollu koko päivän hostien kaa. ^^ Käytii jossaa Japanin K-Rautaa vastaavas ja ostettiin mulle oma puu. :D Toi isä siis tykkää puutarhanlaitosta. Sitte tehtii siihe semmoin laatta jos lukee 夏の天使のラッパ (Suvi no tenshi no rappa) eli Suvin enkelitrumpetti. Oikeesti toi kanji luetaan "natsu" eli kesä. Japanis ei oo mitään "vi" äännettä, nii mulle ei oikein voinu tehä kunnollista kanjinimee ku inhoon sitä jos mun nimi kirjotetaan "subi". Japanilaisten korvaan se on iha sama ku Suvi. :P

Sit illal viel lähettii iha huviks ajelee Tokioon koska siel on nii hienon näköstä pimeellä. Nii ja sitä ennen tapasin tosi pikasesti ekaa kertaa hostveljeni..! :O Huomen taas kouluun ja se onki mun vika viikko Hakuhous..! :O :D :'( Ai nii ja näytän kauheelta valokuvas joka mein koulun sivuil on. Pitiki valittaa päivästä jona toi otettiin, mut teen sen ens kerral.

Kioto

Kävin Kiotossa! :D :D Heräsin neljältä lauantaiaamuna ja sitte lähettii ajelee. Meil oli kans mukana okaasanin äiti (tästä lähin obaasan) joka oli vähä rasittava. Se höpötti ja touhotti koko ajan ja kyseli multa samat jutut vähintään kolmesti. Alkumatkan istuin etupenkillä nii se ei voinu kiusata mua ja sain nukkua. Se oli kans siitä ikävä, että se oli hyvin tahditon kuten japanilaiset yleensä ovatkin ja sanoi, että oon läski. Tiiän, mut tarviiko sitä nyt ääneen sanoo? :'D :'D Se haukku mun hostsiskoaki läskiks vaikka siitä oon just ihaillu sitä, että se on iha normaali, eikä sellain kauhee tikku niinku suurin osa japailaisista, jotka näyttää siltä, että jalat taipuu tuulessaki.



Pysähyttii lepää jossaa mist oli hieno näkymä Fujille. Syötii aamupalaa ja siit meni ohi kaikkii hassui elukoita. Eka meni semmoin ihan kauhian pieni chihuahua, kohta perässä kaks jättiläismäistä mustaa nöffiä ja kolmantena joku keski-iän ylittänyt nainen mukanaan possu. :D :D Semmoi lemmikkipossu. Ja obaasan tietty kyllä kuvitteli että se on koira.



Olin aika kiitettävästi väsyny ku saavuttiin Kiotoon, mutta ei auttanu. Mentiin käymään Ryouanji nimisessä temppelissä, joka on kuuluisa semmosesta kivipuutarhasta. No totta kai minun kamera päätti lopettaa toiminnan heti ekassa paikassa ja löi ruutuun jonku lens errorin. :'( Onneks sain ottaa kuvii hostien kameral.



Kolme hassua asiaa jotka huomasin heti alkuun Kiotossa on, että ensinnäkin siellä oli ihan mielettömästi ulkomaalasia. Niitä näki enemmän ku täällä Jokohamassa tai Tokiossa. Toiseks tuntu koko ajan, että olis jossaa esikaupunkialueella vaikka ajeltii muka jossaa keskustassa. Ku siellä ei ollu korkeita rakennuksii, korkein jonka huomasin oli laskujeni mukaan vaan 11-kerroksinen..! Tuntu iha pikkukaupungilta. :D Kioto on semmosessa laaksossa, et joka puolella on vuoria ja sen takia siellä sitte on tosi kuuma kesällä ja kylmä talvella (=sataa lunta).

Kolmas juttu oli, että kaikilla koululaisilla jotka näin oli pitkät hameet..! O___o Sellaset et ne yls yli polven. Meinaan täällä kaikki käärii hameet niin, että just just perse peittyy ja mulla valitettavasti on luonnostaan semmonen hame, että käärimättäkin jää polven yläpuolell. -___- Neljäntenä ylimääräsenä voisin vielä mainita, että ihmiset puhu hassusti kansai-beniä ku täällä pääkaupunkiseudulla puhutaan kantou-beniä joka on sitä ns. puhtainta japania. Ne esimerkiks sano desu:n sijaan "dosu" ja arigatou:n sijasta välillä "ookini". :D



Toka temppeli oliki sitte varmaan jokaisen ulkomaalaisen suosikki eli kultainen pavilijonki (Kinkakuji). :D Se oliki aika komee. Ja iha hieno puutarhaki. Oli aika kuumaa ja se obaasan väsy nii jouduttii pysähtyy lepäilee ain välil. Sihte mentii vähä kävelee Gionilla joka on kuuluisa teehuoneistaan. Oli ky niin aikasta, ettei nähty yhtään geishaa tai maikoa (geisha-harjoittelija), mikä on vähä harmillista. :/ Ja ei, geishat eivät ole perinteisesti prostituoituja vaan ihan vaan puhtaasti viihdyttäjiä jotka osaa tanssia, tarjoilla teetä, jutella, soittaa jne. Käväsin otousanin kaa jossaa temppelissä jonka nimen jo unohin sillä aikaa ku okaasan ja obaasan lepuutti jalkojaan Starbucksissa.

Seuraavana päivänä käytiin eka Tenryuujissa. Sieltä mulla on kuviaki ku kamera alko taas jotakuinkin toimimaan illalla ku löin sitä tarpeeks useesti. Yövyttiin iha suht normihotellissa, mut nukuttiin yukatoissa. Se on vähä ongelmallista ku se menee niin myttyyn jos liikkuu. :'D Tenryuujissa oli hieno puutarha jossa meniki aika paljon aikaa. Niin ja mun suuri rakkaus eli bambut. Siel oli bambumetsä, tosin sinne ei mun suureksi harmiksi pääsy. :( Mut ainaki mul nyt on kuvii. Kai tiesitte, että ne voi kasvaa yli metrin päivässä? Aah, miksei Suomessa oo bambuja? Jos ne menestyy joka puolella Japanii nii miksei Suomessakin? Äiti, koitetaanko pistää pihalle bambuja? Jooko..?



Seuraavankaan temppelin nimee en muista, mut se oli aika vuoristossa. Sinne oli joku yli 300 porrasta sinne varsinaiselle temppelille, eikä siel saanu ottaa kuvia sisällä. :/ Meil meni varmaa puol tuntii ainaki päästä sinne ku jouduttii taas pysähtelee lepää nii useesti.



Olin aina luulluu, et monikätiset jumalat kuuluu lähinnä hindulaisuuteen, mut tuol ainaki olu joku nelikätinen ja kaheksankätinen tyyppi. Siel oli kans semmonen aika korkee näköalatasanteen tyylinen josta heitettiin semmosii pienii savikiekkoja alas. Mieki heitin, mut se oli vähä noloo ku se kääntyki takas ja hyvä ettei osunu yhtä naista päähän. :'D Sitte juotii semmosta tosi hyvää inkiväärimehua. Semmosta kans Suomeen!



Vika etappi oli joku aika syrjässä oleva pien temppeli. Ja näin ekaa kertaa täällä kunnon vetisiä riisipeltoja. :'D Niitä ku ei pahemmin tääl Jokohamas oo, ei ainakaan tääl mis minä asun. Muita pikkuviljelmii kyllä näkee vaikka kuin. Sen jälkee alettiinki sitte ajella kotiin päin.



Saavuttiin sit kotiin joskus yhentoista aikoihin kai. En saanu autossa yhtään nukuttua, mut eipä se mitään ku olin pyytäny Usuilta maanantain vapaaks ja tässä sitä nyt kirjotellaan melkee kellon ympäri nukkumisen jälkeen. :D

Aamuruuhka

Huh mikä aamu. Tosi inhottava tihkusade jolta ei voi suojautua sateenvarjolla. Ja pää tietty kipeenä. Ei siinä vielä mitään, mutta voi että ku saavuin metrolla Totsukalle. Katoin vähän kummissani, että kylläpä on ihmisii tuol lippuportin toisel puolel. No, siinä sitte hissukseen viidessä minuutissa ehkä kävelin väkijoukon mukana portaat ylös laiturille ja voi jösses mikä määrä ihmisiä. o___o

Molemmat Tokioon päin menevät linjat oli jumissa eikä liikkunu mihinkään. Siellä sitten jumitin ku en muutakaa voinu. Ei sielt päässy enää takas alaskaa ja mitäpä mä siellä oisin tehny. Otousan joka normisti menee samal linjal, mut myöhemmi soitti jossaa välissä ja kerto olevansa alhaalla, mut se ei päässy ees lippuporteista sisää ku niin paljo oli väkee.

Siinä sitte odotellessani soitin Sinilleki aikaa tappaakseni, joka sekin oli jumissa jossaa päin Tokioo. Ja koitin selvittää onko Camille, joka käyttää samaa asemaa, kenties jossain siellä. Ei ollu, se joutuu lähtee niin aikasin, et vältti tän sirkuksen.



Jossaa välissä sit alko tulla taas junia, mut ne joutu mene kauheeta mateluvauhtii siihe laiturille ku oli niin paljo ihmisii. Ja ne seiso paikallaanki kauheen pitkään ku ovia ei tietenkään meinannu saaha kiinni junasta tunki ulos porukkaa jotka ei meinannu päästä pois ku niin paljo ihmisiä tukkeena. Ja tietty sitte ihmiset tunki junaan. Jossaa välissä joku nainen tuupertu siih laiturille ku astu ulos junasta. Kai. En nähny mitä kävi, mut huomasin ku väki alko huutaa et "eki-insan!" (semmosii tyyppei jotka siel assal työskentelee) ja joku oli sit kumarunen sen naisen luo.

Sitte ku lopulta väki alko vähä vähenee pääsin väkijoukossa kioskille asti ostamaan purtavaa ja juotavaa. Oli inhottavan hiostavaa ku paljo väkee ja sateinen sää. Siihe tuli joku naine sanoo, et se voi pahoin ja sit se oli polvillaa maassa niin kauan, että kaks poliisii tuli hakee sen ja talutti sen pois. Ja aika pian perään kuulu ambulanssin sireeni. Veikkaan, että sitä varten.

Niit junii sit tosiaan alko tulla, mut ne oli jo aina iha täysiä jo tullessa enkä todellakaan viittiny edes yrittää tunkee niihin sardiinipurkkeihin. Joten ootin niin kauan, että tilanne normalisoitu sen verran, etten rusennu sinne junaan.

Tunnin ja 45 minuutin odottelun jälkeen kello 9:25 pääsin sit vihdoin ja viimein lähtee (koulu alkaa 8:35) kohti Yokohamaa jossa vaihan toiseen junaan. Paitsi että seki linja oli pysähtyny. :D Joten jouduin jumittaa vielä toisen tunnin siellä. No, ainakin tein pari hyvää työtä. Joku ulkomaalanen liikemies tuli kysyy, et puhunko japanii ja et miks ei oo junaa. Nii kerroin sitte, että kuullutuksis puhuttiin jostaa onnettomuudesta.

Sitte joku nuor kanadalainen jätkä halus päästä Shinjukuun, mut sinneki menevä linja oli jumissa ja se oli hukannu lippunsaki. Nii kysyin sit mite Shinjukuun pääsee ja ku ei parempaakaa tekemistä ollu nii saatoin sen linjalle jolla se pääs Shibuyaan jossa se voi vaihtaa toiseen junaan. Se ku on vähä eri paikassa ku ne muut linjat oli.

Loppuen lopuks pääsin sit kouluun 11:10. Must oli jotenki huvittavaa ku samassa junavaunussa tullu ykkönen juoks hirveellä kiireellä siel junasta bussipyskille. Itte tietty kävelin iha rauhas. Jos on jo yli kaks tuntii myöhäs jonku tämmösen takii nii haittaako se nyt niin jos on viel minuutin pari lisää? Sitä paitsi siel se oli samasel bussipysäkil ku mie pääsin sinne asti ja kävin kaupan kauttaki. :D

Koulus ei sit kyl ollukaa kovin paljo oppilaita ku kaikki muutki oli myöhäs samasesta syystä. Hostit sano, et oon oikeestaan aika onnekas, koska näin pahaa ruuhkaa tapahtuu kuulemma kerta kymmeneen vuoteen. :D Ilmeisesti syynä oli sitte joku tekninen vika loppuen lopuks. Jotkut junat oli vaa yhtäkkii pysähtyn ja niitte oli pitän tulla ulos niist junissa jossaa sillalla mihi se stoppas. Kokemus se on tämäkin. :D

Elukoita, baseballia, shoppailua ja ruokaa

Okei, mun on pakotettava taas itteni kirjottamaan. Jotenki ei ikin huvita. :P



26. päivä sunnuntaina menin eläintarhaan. Siihen samaseen Zoorasiaan jos kävin aikasemminki Senzakien maman kaa. Täl kertaa se oli joku Mitsuhashi-sanin juttu. Oli tosi ihana ilma varsinki ku edellisenä päivänä oli satanu vettä aamusta asti ja mulla oli tietty pää kipeenä koko päivän. No heräsinki kyl vast kaheltatoista ja olin et voisin nukkuu samantien huomiseen ku tämmönen keli.

Siel eläintarhassa oli paljo erimaalasia, vähä niinku siin Mitsuhashi-sanin kotokonsertiski. Juttelin enkuks jonku srilankalaisen kaa ja japaniks jonku kiinalaisen kaa. Puhuttiin koulusta ja se ei ollenkaan tajunnu ku sanoin, että mun mielestä ei oo mitään järkeä opiskella koulua varten niinku japanilaiset ja kiinalaiset. :P Kyl ainaki Suomessa on opet monesti muistuttaneet, että itteään varten sitä opiskellaan ja niin on parempi. Nää vaa opiskelee ulkoa sen kummemmin pohtimatta, että pääsis hyvään kouluun.



Joo mut siis oli hyvä ilma ja elukoitaki näky enemmän ku edellisellä kerralla mikä oli tosi kiva juttu. Sitte ku tulin takas nii mentiiki syömää yläkerran Nakamurille. Se on aika kivaa ku tää on melkee ku ois kahet hostit yhtaikaa ku nää Muratat ja Nakamurat on niin hyvää pataa keskenään. :D

Maanantain kuulu aivan armoton kirkuminen naapuriluokasta ku Usui kävi viemässä niille niitten palkintojäätelöt. Mut on se Usui kyllä niin paras. Seuraava etappi oli tietenki meidän luokka ja olihan sillä jätskit meilleki vaikka hävittiinki Ishiin luokalle. Ja koulun jälkee kävin sit viel Sinin kaa syömäs jäätelöö Tsurumil jos eka poukkoiltiin ympäriinsä ettimässä postia.



Tiistain oltii taas syömäs Nakamuril ja koulus ei tapahtun mitää. Kävin vaa taas tuhlaa rahaa Kawasakin Book Offis Sinin kaa. Keskiviikkon oli hyvä päivä koska oli lomaa. Joku edellisen keisarin syntymäpäivä nii lähettii sit Sinin kaa Shibuyaan shoppailee. Ostin jopa vaatteita, hyvä minä! Ja melkee tuli syötyy lihaa, yöks! Tilasin spagetin juustolla ja tomaattikastikkeella, mut unohin varmistaa et onko siinä lihaa. Oli kieltämättä vähän ällöö syödä sitä ja närkkiä lihoja sivuun. xP Mut siit ravintolast oli hyvät näkymät. Harmi, et olin unohtan kameran. Paluumatkal jäin pois Totsukal ja kävin Camillen kaa karaokes. ^^

Torstain oli sit kouluu taas melkee normaalisti, tosin oli vaa puolikas päivä. Oli joku vanhempainilta, mut japanilaisittain se meinaa, et äidit jotka yleensä ei käy töissä tulee koululle iltapäivällä. Mentii sit iltapäiväks Sinin, Erin ja Mihon kaa Tressaan jumittaa. Tuli ostettuu krääsää. :'D

Perjantain päivän päätteeks meil pidettii kauhee puhuttelu koko koululle ku joku kukkahattutäti oli soittan, että mein koululaiset oli puhunu rumasti jossaa. Käyttäneet semmosia sanoja ku kusai, kimoi ja uzai (haisee, ällöö, ärsyttävää). Ja sitte joku edellises äitien iltapäiväs ollu äiti oli kauhistellu ku mein koululaiset istuskeli maassa konbinin eessä. Jotaa aiheellistaki valitustaki sentää oli. Jotkut oli taas syönny raamenia bussissa ja joku neljän hengen porukka vallannu neljä kahen istuttavaa penkkii. Minuu vaa nauratti ton ekan jutun kohalla ku siitä jaksettiin 20 minuuttia pauhata ja käytettiin ilmaisuja "se sattuu henkilöä sydämeen ku käytätte tuollaista kieltä" ja "pohtikaa sitä syvällä sieluissanne".

Koulun jälkee tapasin Camillen Higashi Totsukalla, mut sil penteleel oli ollu lomapäivä nii eihä sillä ollu koulupukuu enkä vielkää saanu koulupukupurii sen kanssa. :P Shoppailtii yhes Loft nimises krääsäkaupas ja käveltii ympäriinsä. Ja toki mentiin sinne Book Offiin ja paluumatkal tultii pimeetä joenvarsireittii takas. Nii Golden Week alko. :D Se on vaa nimitys tämmöselle ku monta lomapäivää sattuu putkeen täs kevääl.

Lauantain jouduin menee kattoo baseballii. :( En mie mistää baseballista mitää tiiä. Menin Nakamurien Masakon ja sen poikaystävän kaa. Sen nimi on ehkä Shunsuke. Mut ainaki sen sukunimi oli Shiraki. Samat tyypit joitte kaa oli Yoyogis hanamil eli kirsikankukkapiknikil. Tuntu vaa taas vähä ylimääräselt ku olin vähän ku kolmantena pyöränä, mut ittepähä ne halusivat viiä mut kattoo baseballia. :D Eikä antaneet mun maksaa ees mitää omii ruokiini.



Mentii siis Yokohama Stadiumille joka on aika lähel Minatomiraita ja kiinalaiskorttelii. Se oli joku central league ottelu, Chuunichi Dragons Nagoyasta vastaan Yokohama Baystars. Ne kaks kumma kyllä kannattivat noita Dragonseja. Sanoin, ettei mitää välii kumpi voittaa ku en tajuu mitään säännöistä, mut oikeesti kannatin salaa Baystarseja. ;D Suski (nimeän tästä eteenpäin Masakon poikaystävän Suskiks, koska se sano, että sen nimi kuulostaa siltä) sano, ettei toi vetele ja osti mulle Dragonsien paidan.

Ei se ollu loppuen lopuks niin tylsää ku pelkäsin ja Yokohama Baystars vielä voittiki. :D Ottelun jälkee käppäiltiin sitte Akarengalle (semmoin punatiilinen satamarakennus jos on paljo kauppoi), mut ei siel ollu mitää (vaikka nyt on Jokohaman sataman 150-vuotisjuhla ja siel ois pitän olla jotaa) nii mentii vaa syömää kiinalaiskorttelii.

Sunnuntainakaa en saanu nukkua pitkään ku menin Camillen kaa Harajukuun. Tai no mentiin Shibuyaan ja käveltiin sieltä. Kävästii ennen shoppailua Meiji Jingussa. Se on semmonen iso temppeli jossa kävin sillo ku olin vast tullu Japanii. Siel oli jonku rikkaan häät menossa nii ei päästykää iha sinne kunnon temppeliin asti. Pakko sen oli rikas olla ku semmoses paikas pysty häitään viettään. Sain taas ostettuu vaatteita, hyvä minä..! :D



Maanantainakaan ei saanu nukkua ku oli Sinin synttärit ja mentii juhlimaan niitä Tsurumille. Alun perin Mihon ja Irahan piti tulla, mut Miho sairastu ja Irahalle tuli joku serkku käymään nii tuliki vaa Eri. Mut se toi jonku kaverin mukanaan. Tosin mie ja Sini myöhästyttiin tunnilla tapaamisesta ja puolella karaokesta ku koko Keihin Touhoku (junalinja jolla molemmat oltii tulossa, eri suunnista tosin) pysähty onnettomuuden takii. Mikä ehkä tarkottaa, että joku päätti koittaa päättää päivänsä raiteilla, mut en tiiä.

Kumminki, ehittii sitte puol kahekstoista karaokeen ja siellä sitte oltii seittemään asti. :D En oikee tajunnu täysin koko juttuu, mut jotenki se oli ollu, et ku Eri ja sen kaveri oli ollu siel tokana jonottamassa nii saatii laulaa 550 jenil per henkilö (mikä on aika mielettömän halpaa) jos oltii sinne seittemään asti. Ja virvotusjuomat kuulu hintaan ja lisää sai ottaa aina ku halus. Ruoka oltii tietty salakujetettu sisään nii ei ostettu niiltä mitää ylihintasta. Loppuajasta alko loppuu ideat keske nii laulettii sit Sinin kaa samoja mitä oltii jo laulettu. Eri ja sen kaveri laulo koko ajan jotaa Bump of Chicken nimistä bändii.

Mun ja Sinin bravuuri on Lordin Would You Love a Monsterman? :'D Laulettii se ainaki kolmesti tuol. Oo ja oon ylpee itestäni ku lauloin Erin kaa japanilaisii laului. Muun muassa Evangelionin ja Sailor Moonin tunnareita. xD



Tiistain oli tarkotus mennä Hayamaan meren rannalle grillijuhliin, mut satoki vettä koko päivän. Nii oltii sit sisällä. Ja ei jösses mikä talo! *___* Kolme kerrosta, kaks keittiöö ja merinäköala melkee joka huoneesta. Se oli sisustukseltaa ku jostaa pohjoismaisesta design-lehestä ja näytti melkee et niil on nii paljo kamaa, ettei tavarat riitä. Siel oli semmoin iso vähän tatamityylinen huone (mut ei ollu tatami) jos ei ollu yhtään mitään. Ja semmonen huone jos oli piano, neljä mikkii, kitaroita ja äänieristetty koppi rumpusetille. Ja totta kai kotiteatteari jossa valkokangas tuli semmoset jättiläismäisten merelle päin olevien ikkunoitten eteen. Ja kylppäri oli kolmannes kerrokses, seinät lasii ja merinäköala sieltäki. Kelpais mulle tommonen kämppä..! :D

Sen omisti semmoin pariskunta jotka oli molemmat joittei menestyvien firmojen pomoja. Sen naisen firma teki vissii kännykkäpelejä. Ai nii ja niil oli tosi tutun näkönen astiasto. Nimittäin TEEMA-astiasto. ;D Ja Iittalan ruokailuvälineet. Porukkaa siel oli yhteensä sen omistajapariskunna lisäks neljä pariskuntaa, minä, Masako ja Suski. Joskus aika myöhään tuli sitte viel Masakon isosisko Aya ja sen poikaystävä jonka nimee en ees kuullu. Oli aika iso pussillinen tyhjii viinipulloi illan päätteeks. :D



Suski halus tietää mitä oon tehny sil paidal jonka se osti mulle. Käski panna yöpaidaks ku sanoin etten viel mitää. Se on kiva tyyppi, mut en tykkää jutella sen kaa ku tunnen oloni aina nii tyhmäks sen kaa. :'D Sil on aika hiljanen ääni nii en saa ikin selvää mitä se sanoo ja nytki jouduin sit kolmesti pyytää sitä toistaa ku se halus tietää onko miun onigiris jotaa täytettä.

Tänäänki sato vaa koko päivän ja päähän koski. Mentii yläkerran rouva Nakamuran kaa semmoseen klassiseen konserttiin. Se oli jonku musiikkiyliopiston valmistujaiskonsertti ja siel soitti sen Nakamuran viulun soiton opettaja. Oli iha mukavaa. Illal otousan halus taas esitellä ruoanlaittotaitojaan nii syötiin jo kolmatta kertaa mun täällä olon aikana yakisobaa. Kysyin osaako se tehä muuta ruokaa nii se nauro ja sano et ei. :D

Semmosta. Huomenna taas kouluun ja lauantaina tosi aikaseen aamulla autolla kohti Kiotoa! :D