Uusivuosi

Uusi vuosi, uudet kujeet? Lomaa on vielä pari päivää jälellä, mut torstaina sitä taas joutuu pistää koulupuvun päälle. :P

Uusvuos täällä oli loppuen lopuks aika tylsä. Mitään raketteja ei tietenkään ollu, koska ne kuuluu täällä kesään. Papan sisko Nagoyasta tuli tänne tiistaina tai keskiviikkona, en enää muista kumpana. Iha mukava nainen. Sillo vuoden viimisenä päivänä myö vaa katottii telkkaria ja vuoden vaihuttua lähettii sitte läheiselle temppelille rukoilee. Sitte kolmen seuraavan päivän aamuna syötii jotaa perinteistä laatikoihin nätisti pakattua uudenvuoden ruokaa. Ei kyllä ollu kovin hyvää. En oikee tykkää japanilaisesta ruoasta. :P Mut riisi on mielettömän hyvää täällä ja nää aina jaksaa ihmetellä miten voin pitää pelkästä riisistä nii paljo.



Vuoden ekana päivänä sitte mentii johonki Sakeien nimisee paikkaan. Se oli semmonen suljettu puistoalue, jol oli säilyny tosi vanhoja taloja. Toine missio vuoden ekalle päivälle oli kiitoskorttien kirjottaminen. Ennen uutta vuotta nää lähetti kauheet pinot kortteja ja sai varmaa iha yhtä paljo ja kaikkii pitää laittaa vastaukseks kiitoskortti. O___o No, ihme kyllä minäkin sain yhden kortin..! Nimittäin Eriltä. Eri on nyt sitte varmaankin mun virallinen paras ystävä Japanissa ku se kerrn kortinki laitto. :D



Perjantaina, vuoden tokana päivänä, mentii jostaa syystä Tokioo. Ei me siel oike mitää tehty. Mentii vaa Harajukuun, käveltii pien lenkki ja sitte takas. Tai no meinattii käydä jossaa temppelis, mut sit siel oli nii paljo ihmisii, et nää päätti et ei jäähä jonottelee, myö ollaa kumminki käyty jo temppelis. Illal meille tuli joku ranskalaine Nico joka oli käyny tääl sillo luistelun jälkeisenä päivänä. Se on asunu tääl nelisen vuotta eikä kuulemma osannu yhtää japanii sillo ku tuli. Se oli tosi hauska tyyppi. Mie tosin en tajunnu sen vitsejä, mut kaikki muut nauro.



Lauantain käytii maman ja host-tädin kaa Granberry Mallil. Kävin siel joskus enne jouluuki. Se on semmoin ulko-ostoskeskus joka on täynnä outlet-kauppoja. Yoko etti jotaa pukua ilmeisesti ja sitte poimittii Hiroko (miun toine host-sisko). Sil oli synttärit nii se tuli syömää kääretorttua. Host-täti lähti jossaa välissä ja sitte illalla myö katottii Jadesoturia (jonka annoin näille joululahjaks). Hiroko kyl nukku koko ajan, mut muut tais seurata. En kyllä tiiä yhtää mitä ne piti, mut mie nautin täysin rinnoin viidennestä (?) katselukerrastani. <3

Eile ei oikee tapahtun mitää. Paiti et papa sano et aamulla sillo ku mie viel nukuin tuli joku ohjelma joka käsittelee tätä maailman talouden tilannetta ja siin oli sitte ollu esimerkkinä Nokia hyvästä suorituksesta. Ja muutenki siitä et Suomessa menee nii hyvin vaikka tilanne on tämä. Ja sitte oli totta kai sivuttu Suomen loistavaa koulutusjärjestelmää ja sanottu, että tästä pitäs ottaa oppia. :D Papa sano et siin oli sanottu kaikki sama mitä mieki oon sanonu. Eli varmaanki sitte, että opettajat kunnioittaa oppilaitaan ja keskustelee niitten kanssa. Ei mitään "opettaja on aina oikeassa" –asennetta vaa rakentavaa keskustelua.

Nyt ku aloin kirjottaa koulusta, niin kerronpa mikä siinä täällä ärsyttää. Tää koulu on kyllä niin Suomen koulun vastakohta. Mun koulu nyt on vähä mitä on, mutta tiiän, että monissa muissa kouluissa kulutetaan oppilaat ihan puhkipoikki. Suomessa koulussa on monesti sanottu, että ette te koulua varten opiskele, te opiskelette elämä varten. No, täällä se on kyllä ihan päin vastoin. Kaikki opiskelee siks, että sais hyviä arvosanoja ja sitte pääsis niillä hyvään kouluun.

Näis kouluissa oppilaita koitetaan koko ajan puristaa samaan muottiin. Koulupuvuissa ei minusta oo mitään pahaa, mut on iha naurettavaa, että nostetaa hirvee häly siitä jos yks nappi on auki tai ribboni puuttu. Sama, että hiuksia ei saa värjätä, eikä koruja käyttää (naamalävistykset nyt viel menee minusta tähä sääntöön, mutta että kaulakorut, rannekorut tai -kellot ja korvikset?) eikä kuunnella iPodia tai käyttää kännykkää. Ja noi jälkimmäiset siis koskee tuntien lisäksi ei vaan välitunteja vaan myös koulumatkoja. Kaikkien älyttömintä näis pukusäännöissä on ehdottomasti se, ettei saa pukeutua sään vaatimalla tavalla. Aamulla on vaa muutama plusaste, mut jalkojen peittona on vaa polvisukat sekä polvimittanen hame (joka mulla jää puoleenreiteen) ja muu on kielletty.

Mun koulu ei vielä ees oo kovin paha sääntöjen kanssa. On kouluja jotka kieltää oppilailta mopokortin, shoppailun koulun jälkeen ja seurustelun. Voi olla kyllä, että munki koulu kieltää noi, mutta en vaa tiiä sitä eikä kukaa välitä.

Kaikkein eniten mua on kumminki koulussa ottanu päähä semmoset ku koko koulu tai joku tietty luokka-aste joutuu menee salii kuuntelee ku opettajat paasaa. Ollaa jonoissa luokittain ja tietty näissä jonoissa ollaa numerojärjestyksessä (jokaa määräytyy sukunimen mukaan). Joskus saahaan istua, joskus joudutaan seisoo. Sitte eri opettajat kävelee siellä rivien välissä sen näkösinä että on noussu kusi pahemman kerran päähän ja tökkii oppilaita jotka ei jaksas pysyä hereillä tai vaatii kaulahuiveja pois. Ja siel salissa on tähän aikaan vuodesta ihan saatanan kylmä eikä siel saa pitää mitään kenkiä jalassa. Näitte kulttuuriin näköjään kuuluu, että opettaja voi lyödä tai näpäyttää oppilasta, mutta sen tiiän, että jos joku koskee minuu nii mä kyllä lyön iha sen kummemmi ajattelematta takas. :D Varsinki jos satun olee siellä salissa. Siellä nousee aina iha kauhee vitutus päälle ku ne keikaroivat ja tärkeilevät opettajat ottaa niin aivoon. Voisinpa saada ajatuksen voimalla kattolampun niiden niskaan. Onneks Usui-sensei ei kuulu tohon porukkaan.

Ha ha, tulipa nyt purettuu tää. :D Että semmosta näitte kouluissa. Harkitkaa vakavasti ennen ku tuutte, tää ei tosiaankaan oo mikään mangamaailma. ;D Ei, en ole yhtään katumapäällä, eikä oo koti-ikävä iskeny. Näitte koulusysteemi on vaa syvältä. OIkeestaan mulla ei oo tullu mitään sen suurempaa ärsytys-harmitus-kautta. Koulussa vaa välillä ärsyttää. Mut muute menee mukavasti. Jos tänne (tai varmaa mihin tahansa muualleki) tulee asumaan nii kannattaa lähteä mitään sen kummemmi odottamatta. Pelkää pahinta ja toivoo parasta. Näillä eväillä ainaki itte mielestäni lähin ja hyvin menee. :)

Mutta joku puolenvälin kriisi minuun on kyllä iskemässä. Niin, puolenvälin. Kohta on puoliväli menossa ellei oo jo. Aika on menny huisin nopeesti ja oon edellee tosi nolla japanin kielessä. Okei, voin syyttää itseäni, en oo opiskellu yhtään koko loman aikana. Mua kehutaan monesti ääntämyksestä, mut perään tulee, et sanavarasto on pieni. Ja niin se onki. Se on iha mielettömän suppea. Noh, kuhan koulu taas alkaa... Kanjejaki osaan vaan sen 200 tai sinne päin. Ja läheskään kaikkia noista en osaa kirjottaa. Mut tunistan ku nään. Ja oon vieläkin tosi hidas lukemaan hiraganaa, etenkin katakanaa. -___-

Uh, tuliki taas melkone maratonviesti. xD Hei käykää taas kattomassa kuvia, niitä on taas tullu paljo lisää. Lukeeko tätä muuten kukaa minulle tuntematon henkilö? Ilmoittakaa itsestänne, kommentit keneltä tahansa ja millaset tahansa piristää aina päivää. :)