メリークリスマスと明けましておめでとう！

Jaahas, vuosi loppuu kohta. Ihan hyvä hetki siis muistella menneitä.

Tota, tota. Ennen joulua pistin kaikille hosteille, Miholle, Erille ja sit Camillelle joululahjoi. Abeille laitoin semmosen tosi ihanan käsityönä tehdyn kissakäsinuken. Sille vauvalle. :D Mut en siis todellakaan itte tehny sitä. :'D Ostin paikalliselt eläinsuojeluyhdistykselt joulumyyjäisist. Kanamelle ostin dominon ja mama-sanille sellai peltinen Muumi-purkki. Sisäl oli karkkia, et oisko ne sit ollu papa-sanille? :D

Senzakeille ostin ens vuoden kalenterin jos oli nättei kuvii Suomest. Ja niilleki karkkisekotus. Olin ostan kuus erilaist Fazerin konvehtirasiaa ja jaoin niist semmoset sekotukset. Oikeestaa niille tais tulla halvin lahja vaik tykkäsin olla eniten niil. :O Haluun myöhemmi lähettää niille valokuvii. :)

Muratoille lähetin Arabian Muumi-lautasen ja tietty sitä suklaata. Suklaata meni kans yläkerran Nakamurille. Okaasan laittoki mulle jo ennen jouluu viestin, et olivat saaneet ja kiittivät kovasti. Lupasivat laittaa kirjeenki tulee uuden vuoden jälkeen.

Miholle ja Erille poltin molemmille levyllisen suomalaist musaa, tulostin paljo valokuvii (niist tuli vähä epämääräsiä ku tulostin ei ollu kauheen yhteistyöhalune...) ja yllättäen suklaata. :'D Mut kirjotin molemmille vähä pidemmät viestit ku hosteille joille vaa toivotin hyvää jouluu ja onnellist uutta vuotta.

Olo on aika haikee. Oon ollu jo puol vuotta Suomessa. Siniki tuli takas just sopivasti jouluks. Enkä oo tietty yhtään kade, et Päivi menee Italiaan uudeks vuodeks ja Katja Japaniin hiihtolomal. D:

Stumbletin jouluaatton ja eiköhä sielt lävähtän etee sivullinen kuvii Minatomiraista, just sieltä mis vuos sitte jouluaattoa vietin. :( Ei sillo kyl tuntunu yhtää joulult, mut kumminki. Viime vuon just enne jouluu oltii siel onsenis. Se oli kyl parhaimpia retkiä jonka Japanis tein. <3 Ja viime vuon 26.12. tutustuin Camilleenki. <3

Uus vuos siel oli vähä tylsä. Mentii vaa yöl sinne temppelii eikä se tuntun kauheen erikoiselt. Ne hostitkaa ei koskaa käyny paitsi nyt mentii ku minä olin. :'D Uuden vuoden perinteinen aamiainen oli ihan kauheen pahaa..! Mut käytii Sankei puistos ja siel oli nättii. ^^

Tänään sain Abeilta kirjeen. Aivan ihania purikuria Kanamesta..! <3 Ja Kaname oli kirjottan mulle sulosella lapsen käsialalla "Suvi Kame-chan 'chi ni kitekurete arigatou" eli "Kiitos Suvi kun tulit Kame-chanin kotiin". Ja piirtäny sydämiä. Mama-san kirjotti, että se on alkan pelaa jalista. Ikävä on. :'(

Kävin muute syksymmäl Lontoossa. Lähetin sillonki kaikille hosteille ja Usui-senseille postikortit sielt. :D Miksei kukaan sielt muista minua millään kirjeellä? D': Kortti ees, onegai..!

Saa nyt sit nähä tuunko enää kirjottaa tätä blogia. Ehkä jos tosiaan meen Japaniin. Toivottavast tästä on ollu apua muille vaihtariks haluaville ja on apua jatkossakin. :) Kiitos kaikille niille jotka on kommentoinu ja niille jotka jatkossa mahdollisesti tulee kommentoimaan. Se olis nimittäin ihan toivottavaa! Musta on ihanaa päästä puhumaan kokemuksistani, että kaikki vaihtariks haluavat -antaa tulla! :D Mua saa pommittaa kysymyksillä.

Tää oli nyt tässä tältä vuodelta. 皆さんありがとうございました。

Hey Mickey

Nyt mulle vasta selvis mikä sen rasittavan biisin nimi oli johon tanssittiin liikan tunnilla... No, siitä myöhemmin.

Viime sunnuntaina (16.8.) tuli kuluneeks tasan vuosi siitä ku lähin Japaniin. Katoin mitä olin kirjottana nyt tasan vuos sitte kalenteriini. Olin viel Olympic Centeris valmennukses. Oltii syöty aamupalalla riisiä kuten kaikilla muillaki aterioilla siellä. Katottii semmone video japanilaisesta ohjelmasta, joka oli tehty jonku aikasemman suomalaisen ASSElaisen tytön elämästä Japanis. Se oli kyl ollu jo tosi hyvä japanis ennen ku tuliki. :D

Meil oli ollu japanin tuntei ja sitte PIEEn tyypit haastatteli meitä. Ne halus tietää miks tultii Japaniin jne. Ja mun kaa tietty puhuttii kasvisruokavaliosta. Muistan, et olin sillo ekan viikon aikana tosi ahdistunu siitä. Pelotti, et jos sitä ei hyväksytä, ymmärretä tai jos siitä ei välitetä. Tai jos joku loukkaantuu sen takia.

Illalla ku oltii syömässä nähtiiki joku suomalainen tyttö siel..! Se oli hassuu, sen oli nii hankala puhuu suomee yhtäkkii. Myöhemmi ku olin ollu jo pidempää Hakuhous juttelin sen kanadalaisen vaihtarin kaa. Sil oli joku suomalaine kaveri ja se näytti sen kuvaaki. Sanoin, et se oli kauheen tutun näköne, mut en vaa saanu päähäni kuka se on. Jenkkiope oli sitä mieltä, et se johtuu vaa siitä et se oli suomalaine. Mut sitte myöhemmi tajusin, et se oli se sama tyttö! En vaa tainnu koskaa enää muistaa kertoo sitä.

Sama iltana sillo vuos sitte oli kans ukkostanu hurjasti yöllä. Siel on tähä aikaa vuodesta niin kuumaa ja kosteeta. Muistan mite iha alkuaikoina seisoin Shinyokohamal bussipysäkillä ja paita liimaantu selkää. Oli niin kuuma..! Olisin tahtonu ees ne polvisukat hiiteen! Ne ainoot jotka vähä lämmitti jalkoja sitte talvella.

Tasan vuos sitte eile olin kokenu ekan maanjäristykseni. Se oli aika jännää oikeestaan. Oltii japanin tunnil siel Olympic Centeris niitte muitte vaihtarien kaa. Olisko peräti ollu taukoki just. Yhtäkkii vaa huone heilahti. Ja siinä se. Se oli jännää. Ja kivaa. Vaikka ei maanjäristyksestä varmaan saa sanoo, et se oli kivaa.

Tänään tääl Suomes oli mein kaupungissa Taiteiden yö. Kaveri kyl tuli kipeeks eikä muutakaan seuraa löytyny, niin en mä paljo siel jaksanu hengastella. Kävin kattomassa tanssiesityksii. Sitte ku yks alko nii aloin pohtii, et miten tää kuulostaa niin tutulta. Ku kertosäe alko nii tajusin. Se oli se kauhee rallatus johon jouduttii kevään liikuntatunneil tanssimaan! Se oli kauheeta, vihasin niitä liikuntatunteja. Siin tanssissa piti juosta paikallaa koko ajan (paitsi kohdissa joissa hypittiin). Siin piti heiluttaa ja pyörittää käsiä, hyppii x-hyppyjä. Hiki sen ku virtas siinä pienessä ja kuumassa peilisalissa! Ja selkä tuli kipeeks siitä ainaisesta käsien heiluttelusta (siis kädet suorana sivuilla ja pyöritettiin juostessa). Melkee tuli hiki vaan kuunnellessa.

En koskaa saanu tietää mikä sen laulun nimi oli. Ne vaa puhu aina Mikki Hiiri laulusta. Tai Mikki laulusta. Mut tos esitykses mitä olin kattomassa sai sanoista paremmin selvää ja tajusin et nehä laulo tosiaan "hey Mickey". Ja googlettaessa kävi ilmi, et se on Spice Girlsien kappale. :D No, en koskaa mikää niitten fani ollukaa.

Kävelin sit kotii just sopivasti yhentoista aikaan ja katulamput sammu. Yöt alkaa olla jo aika viileitä. Katoin taivaalle ja näin tähdet. Hetken tuntu, et olin siellä jossaan Japanin vuorilla, noussu just kuumasta lähteessä. Se oli sillo just ennen joulua. Mulla oli päällä vaan yukata ja sandaalit. Oli just just pakkasta, hengitys höyrys, nurmikko oli huurussa, mutta mulla ei ollu yhtään kylmä. Seisoin ja katoin ensimmäistä ja viimestä kertaa kunnolla Japanin tähtitaivasta. Siel pienessä vuoristokylässä ei ollu miljoonia valoja niinku Jokohamassa, jossa taivas oli aina sen takia musta. Se oli ihanaa. Mulla oli tosi onnellinen olo ja tuntu, et olisin voinu seisoa siinä koko yön.

Käännekohta

Voih, luin äske Sinin blogii ja aloin surkutella itteeni. Mieki tahon japanintunneille!

Usui ja Ishii on kuulemma leikannu hiuksensa. Ne oli kuulemma iha kauheet. Ja Sini väittää, ettei Kidou muka ookaa niin pelottava, mut on se ainaki iha tarpeeks pelottava, etten tekis mitää väärää sen eessä. Tosin kerran ku ootin portin ulkopuolel, nii se sattu just kurkkaa siihe ku mul oli kännykkä esil. Säikähin ihan hemmetisti ja pistin salamana käden selän taa. Se kysy et mitä teen ja sanoin, et ootan. Sit se vaa häipy. O___o

Ne suunnittelee siel jo kovaa vauhtii uutta bunkasaita. Bunkasai on kyllä varmaan mulle yks tärkeimmistä jutuista mitä sattu. Koska sitä ennen mun japanintaidot oli viel tosi nollassa. Se oli just ennen ku muutin Abeilta pois. Puhuin sillo ekaa kertaa Mihon kaa. Se vaa tuli juttelee mulle ja sano, et mennää ain samal junal ja bussil. Vähä sama Erin ja muitten kaa. En ollu paljo jutellu niittenkää kaa ennen bunkasaita.

Se, et mulla ei ollu kavereita ennen bunkasaita, johtuu jonkun verran siitä varmaan, että mut esiteltiin eka Hisaelle... Ja tietysti suurilta osin siitä, etten osannu japanii. Mutta siis Hisae-juttu. No, hengastelin alkuu sen ja sen kaverien kaa ku ne mut mukaan pyys, mut ne ei oikeestaa koskaa ees yrittän jutella mulle ja munki keskustelun avaukset kuivu aika nopee kasaan. Puhuttiin oikeestaan vaa sillo ku en ymmärtän jotaa ja se koitti selittää.

Siihen asti ku sillo syksyl sairastuin olin syönyki niitten kaa. Tosin se oli kauheen tylsää, koska kukaan ei yrittänkää jutella mulle eikä ne päästän siihe porukkaa ketään muuta joka olis ehkä kiinnostun puhuu mulle. Tosin oon kyllä kiitollinen näin myöhemmin, että ne hääti sen koodinimi Lautasen pois aika ärhäkästi. :D

Mutta siis, sen jälkee ku palasin kouluu sen sairauspoissaolon jälkee minuu ei enää pyydettykään samaan ryhmään niitten kaa. Siitä alko sitten aika pitkä putki jonka aikana söin yksin. Mikä nyt sinällään oli ihan ok, mutta ärsytti ku jenkkiope ravas siellä kyselemässä oonko ok.

En mä viel bunkasainkaan jälkee syöny säännöllisesti kenenkään kanssa, mut se ku joulun jälkeen vaihettiin istumajärjestystä oli mun sen hetkisten unelmien täyttymys. Pääsin istuu Irahan vieree, pois Hisaen vierestä. Sen jälkee söinki sitte enemmän tai vähemmän säännöllisesti samassa porukassa johon kuulu Eri, Iraha, Kiyoe ja Masumi. Joskus tosin tää koodinimi Lautanenki tuli. Kukaan ei tykänny siitä, mut meistä kukaan ei kehannu ajaa sitä poiskaa.

Mutta kumminki, bunkasai oli tärkee käännekohta vaikka meiän luokan tapioka-myymälä oliki aika huonosti valmisteltu. Ainaki sain paljo semmosia tuttuja joiden nimiä en koskaan saanu selville, mut jotka aina jakso moikata mulle käytävässä. :)

Vuosi tilastoina

Nyt sitä on sitte oltu Suomessa jo kolme viikkoo. Kolme viikkoa puhumatta japania. Oon unohtanu kaiken syksyyn mennes. :'( Juhannus meni ja Päiviki kotiutu Italiasta. Suomes on kivaa, mut en panis pahakseni vaikka olisin Japanissaki.

Tein vähä tilastoo asioista.

Host-perheitä vuoden aikana: 3
Sairastumiset: 2
Koti-ikäväpäivät: 0
Valokuvat: 4513

Ostetut...
...mangat: 91
...kirjat: 6 (-1 jonka Camille osti minulta)
.../saadut japanin oppikirjat: 10
...vaatteet: 9
...laukut: 3

Koetut...
...maanjäristykset: 2
...kähminnät junassa: 0
...taifuunit: 0

Vuoden...
...harrastus: purikura, karaoke
...manga: Karin, Kuroshitsuji
...anime: Code Geass R2, Kuroshitsuji
...hengastelupaikka: Starbucks
...leikkipaikka: LaLaport, Yokohama, Kawasaki
...vaate: koulupuku

Vuoden artistit:
Ali Project
Kalafina
Kanon Wakeshima
Kokia

Vuoden biisit:
Lacrimosa (Kalafina)
Monokuro no kisu (SID)
Uso (SID)
Suna no oshiro (Kanon Wakeshima)
still doll (Kanon Wakeshima)

Vuoden karaokebiist:
Would You Love A Mosterman? (Lordi)
Hard Rock Hallelujah (Lordi)
Moskau (Dschinghis Khan)
Colors (Flow)
Barbie Girl (Aqua)
Uso (SID)

Vuoden ihanimmat vaihtarikaverit:
Camille
Katja
Sini

Vuoden ihanimmat kaverit:
Eri
Miho

Vuoden parhaat opet:
Usui
Ishii (paitsi sillon ku on sen oikee oppitunti eli liikunta, Japanin liikunta on niin blääh)
Akaoka

Vuoden suosikkioppiaineet:
korutyö
fashion design
yksityisjapani

Suvin & Sinin karaokebiisit

...eli mitä tuli karaokessa eniten veisattua.

嘘 - SID
(Uso = valhe)

深い森 - Do as Infinity
(Fukai mori = syvä metsä)

ふたつの鼓動と赤い罪 - ON/OFF
(Futatsu no kodou to akai tsumi = kaksi (sydämen)lyöntiä ja punainen synti)

残酷な天使のテーゼ - 高橋洋子
(Zankokuna tenshi no teeze = julmien enkelten väite, laulaa Youko Takahashi)

月の呪縛(カース) - 翁鈴佳
(Tsuki no curse = kuun kirous, laulaa Reika Okina)

Colors - Flow

Money, Money, Money - ABBA

Barbie Girl - Aqua

Would You Love a Monsterman? - Lordi

Hard Rock Hallelujah - Lordi

In the Shadows - The Rasmus

Moskau - Dschinghis Khan

292 eli Suomessa taas

Lento oli loppuen lopuks kymmenen minuuttia etuajassa. Olin vähän yllättyny, että ketään ASSEn edustajaa ei ollu vastassa varmistamassa, että kaikki saapuu ehjänä perille. Jotenki vastuuntunnotonta. :P No, en valita.

Hannan vanhemmat oliki jo paikalla ja Ainoki tultii melkee heti hakee. Jäin sitte ehkä puoleks minuutiks yksin ja sitte äiti tuliki. :) Halattii ja oli kivaa, mut miun tavarat paino hirveesti. Ei siinä sitte oikee mitää, mentii kotii. Väsytti, mut jaksoin pysyy hereillä niin kauan, et kävin josku kymmeneltä nukkumaan. Aika hyvä suoritus ja oon nyt suht virkee vaikka Japanissa kello on jo ykstoista illalla.

Katoin ekat Simpsonit vuoteen, kävin saunassa ja söin ruisleipää. Oli namia. Turkkareita en oo vieläkään saanu. :'(

Tää päivä kuluuki siihe varmaa, että ihmetellään mun matkatavaroita. Laatikot tulee toivottavasti ens viikol jo... Ai nii ja käytii ostaa uus kännykkä..! :D Iskä ja Antti on jossaa, tapaan ne vast huomen. Neri oli ilonen ku tulin ja mieki olin tosi ilonen ku näin sen. ^^ Tosin se on jotenki aikuisemman olonen ku ennen. Se oli nii pentumainen vielä sillonki ku lähin. No jaa, alkaa jo olla aikaki ku onhan se jo kaheksanvuotias.

Sireenit kukkii tosi nätisti. Jos olis vähä parempi sää nii ottasin kuvan ja lähettäsin hosteille. Tääl on ihan kauheen kylmä. :( Ku tulin nii oli +7. Ja myö ku Ainolle Sapporosta vitsailtiin (sano, et on kuuma), et tänäänhän on vähä viiletä ku vaan joku +20. :'D

Että tämmöstä. Ei tää blogi kyllä toivottavasti tähän lopu. Ainakaa niin kauan ku Sini on Japanissa. Tai oon yhteydessä hosteihin. Kirjottelen tänne jotaa Japaniin liittyvä jos jaksan. :)

Nii ja tolla luvulla on joku merkitys. Se on mun Japanissa vietetty aika. 292 päivää. Se tekee melkee kymmenen kuukautta.

Matkalla kotiin

4.6.2009 23:09 Olympic Center

Huooh, se alkaa nyt sitten olla oikeesti ohi. Alotan kumminki eilisestä.

Ensinnäkin nukuin puoleen kahteen. Ja sillä ei tietenkään oo mitään tekemistä sen kanssa, että valvoin vähän myöhään kirjottamassa blogia... ^^;; Mut vau, sain yhen yön aikana kolme kommenttia ja kaikki ihan tuntemattomilta ihmisiltä..! :O Kiitos, lisää vaan tulemaan hei..! :D

Mein oli tarkotus mennä sulkee liittymää, mut tultiinki siihe tulokseen, et mennään vast tänään, nii sit voin käyttää kännyy viel. Joten eiku mailii Sinille, et voinki tulla leikkii viel..! :D Olin aika ilonen. Mentii Yoksuun ja mä koitin vähä tuhlata loppuja jenejäni... Oli tosi kivaa, mut eroaminen oli jotenki edellistäki kertaa hankalampaa ku sillo luultii, et se oli vika kerta pitkään aikaan.

Sitte illal laitoin matkatavaroita, joka osottautu aika aikaa vieväks ja hankalaks hommaks. Kamaa oli nimittäin ihan liikaa niistä neljästä laatikosta huolimatta..! Matkalaukusta tuli loppuen lopuks 21,7kg (painoraja on 20kg), mut uskosin, et toi on iha okei. Käsimatkatavarat on sitte vähä toinen juttu... :D En punninnu, mut lähentelee varmana 15 kiloo. :'D Urheilukassi, mut hostit uskoo, et se on ok. Meni kolmee yöllä niitten kaa...

Jaksoin kumminki herätä kasilta. Syötii yhes aamupalaa ja ooteltii, et joku tulis hakee mun matkalaukun. Se ku piti lähettää jo etukäteen Naritan kentälle. Sihte lähettii peruu mun liittymää. :( Eli ei enää maileja Japanin kännyyn. Kävi vähän semmoin pöhkö juttu, et en voikaa sulkee pankkitiliini. Lähetin nimittäin vissii vahingos mun nimileimasimen Suomeen ja sen tarvis siihe sulkemisee. :D Mut sille tilille ei kuulemma tapahu yhtään mitään kymmeneen vuoteen jos en itte mitää tee et voin iha yhtä hyvin käyttää sitä jos tuun takas. Siit ei mee mitää tilinhoitomaksuikaa kuulemma. O___o

Ai nii ja käytii postis lähettää kahes isos kirjekuores pikkasen mun kamoja jotka ei vaa mahtunu mukaa. Tai no olis mahtunu, mut painoo oli liikaa. Sitte mentii viel syömää yhessä pizzaa. Sille ku menin Muratoille, oli eka ateria kans pizzaa. Ja pizza jäi vikakski.

Nyt oon sitte Olympic Centerissä, jossa olin silloinki ku tulin. Meil oli speech contest, mut se meni aika huonosti mun osalta. :D Olin vaa tehny autos semmosen tosi lyhyen puheen, lyhyemmän ku jonka pidin koululla. Ja sit kaikil muil oliki tosi pitkii ja hienoi puheita. :'D Ja sitte puhuin viel nii nopee, et ei menny varmaa minuuttiikaa. :''D Mut suoraan sanottuna oli aika tylsää kuunnela pitkii puheita vaihtarin elämästä japaniks... Olin nii väsyny muutenki.

Nii ja hostit oli viel paikal kuuntelees, mut neki näytti aika tympääntyneilt. Toivottavast sitä ei kuvattu... Aikasempii ainaki on kuvattu. MIkäli tää kuvattiin nii en ainakaa nähny kameraa.

Jotenki en jaksa puhuu japanii suomalaisten kaa, mut noi ei taho puhuu suomee, joten oon hengannu oikeestaa niitten kaa joitte kaa ystävystyin sillo Disneyland reissul. Mut niitte kaa puhutaa japanii. :D Elikkä siis saksalaiset Nikolai, Carolin ja Sophia (voitti muute sen speech contestin ja osasin ennustaaki sen) ja ruotsalaine Nina. Ja joku taiwanilainen tyttö jonka nimee en muista, mut sen kaa en oo enne ollu missää tekemisis. Ninal ja sil oli mangaa mukan nii suihkun jälkee oltii pyjamis ja luettii Kuroshitsujii. Heti löyty yhteinen jutun aihe ku se taiwanilainen alko puhuu siit. :D Nikolai oli niin väsyny, et se simahti jostaa syystä käytävälle ja siinä se sit makas aika pitkään. :D



Ei joteki tunnu yhtään, et oisin lähössä Suomeen. Mut toisaalta sillo viime elokuussa ei tuntunu yhtään, et menisin johonki Japaniin. Nyt en osaa ees surra enää ku ei oikeestaan tunnu miltään. Haluisin vaa pikakelata nää huomiset lentokentät sun muut ja olla jo siel Suomessa. On iha kiva mennä Suomeen, mut toisaalta haluisin olla täällä. :/



Lentokoneessa, Japanin aikaan 11:46

Tuntuu oudolta... Japani alkaa jo pikkuhiljaa jäähä taakse eikä oo vielä ees kauaa lennetty. Vähä väsyttää, mut ei oikeestaan nukuta. Jouduttii herää jo viiden aikaan, tosi heräsin puol viideltä ku Carolin ja joku muu puhu niin kovaäänisesti. >.<

Käsimatkatavaratki painaa niin paljo, et oli tuskaa kanniskella sit eka asemalle ja sitte ympäri lentokenttää. Nyt on niska tosi jumis. :'( Meit suomalaisii tuli sattaa joku ei niin pätevä.... Tai ainaki mulle jäi siit semmonen kuva. Se ois vaa vieny meit suoraa check in:ii vaik piti eka hakee matkalaukutki.

Ei oikeestaa jouduttu venaa kovinkaa pitkää kentäl. Ihan kiva. Ja matkalaukkuki oli vaa 21,4kg. Sinnehä oi mahtun viel jotaa koska yleensä ainaki kahtee ylipainokiloo on iha ok. :D Sain oikee kivan paikanki koneesta ku pyysin. Tääl on tällee kaks-kolme-kaks, nii oon ikkunapaikal eikä ketää vieres. Oon oikee tyytyväinen, koska Hanna ja Aino haluu jutella japaniks ja minen jaksa suomalaisten kaa. Suomiki on kiva kieli.



Tää on aika komee kone. Jokaisel on tommoi oma ruutu. Sitte ku kyllästyn läppäriin tai akku loppuu nii voisin kattoo jonku leffan. Siel oli Madagascar 2 ainaki, sitä en oo nähny viel suomeks. :D Nousu ja alkumatka oli karseen pomppusii. Ja miun eessä istuu joku ärsyttävän olonen japanilaistäti. Se pisti heti selkänojan alas, vaik sitä ei sais tehä nousun aikana. Sit vähä edempän joku toine tantta olis lähten jo jalottelee ja lentoemäntä joutu ryntää, et "Excuse me! Please, remain seated!"

Ihan karsee nälkä... Ku kukaa PIEE tyypeistä ei tietenkään muistanu, et oon vege nii en saanu aamupalaa. Mut kaipa noi koht puolee alkaa jaella ruokii.

Vähä hassuu ku kuulee suomee. Tai siis ku on tottunu kuulemaan ympäril koko ajan japanii niin sitä höristää heti korviaan ku kuulee suomee. Siitä huolimatta, että oon ollu kauheesti Sinin kaa viime aikoin. Mitähä neki on tehny tänää koulus? Tai tekee just nyt? Tänää olis ollu Yamada-sensein ja Igawa-sensein tunnit. :( Toivottavast Sini saa valmiiks sen julisteen jota viime kerral tehtii.

Oi jee, juomakärry tulee..! Ruokakärry ei voi olla kaukana!

Kuulostaapa japaniaiselta iloita ruoasta. :'D Oon jopa miettiny mitä haluun syyä ku pääsen Suomeen. Ainaki ruisleipää ja kunnon pizzaa. Ja sitte haluun salmiakkii ainaku tekee mieli. Ja irtokarkkii. Japanis näin ehkä kerran jossaa kunnol irtokarkkeja.

Hoho, multa ei ees kysytty ikää. :D Tarjottii heti ekana et viinii olis ku kysyin mitä niil on. Ehkä näytän silt, et tekisin jotaa töitä tai tärkeetä. :'D Otin kyl kolaa, et piristyisin vähä.

Okei, voisin alkaa viihdyttää itteeni jollaa muulla.



Lentokone, Japanin aikaa 16:41

Uuh, nyt on sitte kaks leffaa katottu. Madagascar 2 ja Mustesydän. Voisin viel kohta katella kolmannen. Nyt on aika hienot maisemat. Ollaa jossaa Venjän yllä. Aurinkoista ja kirkasta. Ja alla on jotaa lumipeitteisiä vuoria tai jotaa vaik kuin.



Huomasin, että musta on vaikee puhuu suomee jos joku yllättäen alkaa puhuu mulle. Lentoemäntä kysy sillo ku toi ruokaa, et "sullehan oli erikoisruoka?" ja vastasin, et "hai". Ja sitte toine lentoemäntä kävi äsken kysyy enkuks, et tahonko teetä tai kahvii ja mun vastailut oli jotenki niin tönkköi, etten ihmettelis vaikka se luulis, et oon vaa opetellu muutaman suomen kielisen fraasin. :'D Tai siis meni muutama sekunti ennen ku osasin vastata kysymykseen "tuleeko maitoa?" Teehen siis. Ja sit vastasin viel et "ei kiitos" muutaman epämääräsen kieltävän eleen ja äännähdyksen jälkeen. Sanooko suomalaiset normaalsti "ei kiitos"? Muistaakseni ei, mut en mee vannoo. :D

Näil näyttäs muuten olevan Linux näis näitte hienois kosketusnäytöllisis vempaimis. Ainaki toi edessä oleva japanilaisrouva sähels niin pitkään sen kans (tökki sitä vaik kuin), et koko höskä kaatu. :'D Ja sitte mustalle taustalle alko ilmaantuu vaaleeta tekstii ja yläkulmassa istu joku iha Linux-pingviinin näköne. On muute ihan mielettömän pienet jalat. Ihan eessä olevan kengät oli tullu mun jalkotilaan. Koitin potkii ne takas.

Väsyttää, mut ei nukuta. Silmäluomet tuntuu tosi raskailta ja silleen, mut mieli on kumminki aika virkee. Onneks vieres ei oo ketää nii ei tarvi jutella, en nyt jaksas yhtään keskittyy semmoseen. Ja voin venytellä aika vapaasti. :D Se on kiva juttu.

Harmi ku missasin aikasemmin vihreen teen jakelun. Tekis mieli. Mut en oo ainakaa huomannu, et kukaa olis jaellu sitä sen jälkee.

Höh, nyt ei näy enää ikkunast ku pilviä. Voisinpa alotella kolmatta leffaani. Ja sitte ei pitäskää enää olla kauaa. Ku ollaan kuulemma aika reilusti etuajassa. :D Toisin sanoen mua ei varmaan oo viel kukaan oottamassa porteilla ku tuun... Vai onko jotaa ASSEn porukoita siel..? Ja mikäli on, tietääkö ne, et lento on aikasessa?

Miltähän sitä tuntuu taas mennä kotiin? En osaa yhtään kuvitella. Jotenki nyt ku istuu tääl, ei tunnu yhtään, etttä oisin ollu missään kovin kaukana kovin pitkään. Siis nyt jo semmonen tunne, et mikä ihmeen vuosi Japanissa? Mut sitte kotona on varmaan kummaa, ku vuoden aukko. Oon miettny, että alankoha epäillä koko vuoden olemassaoloa? Ehkä olin vuoden sairaalassa kokoraajahalvaantuneena ja vaan viihdytin itteäni keksimällä ittelleni jonku toisen elämän.

Jotenki ei tunnu oikee miltään. En nyt osaa viel suhtautua tähän. Ehkä sit ku päästään Suomen ilmatilaan. Siel on varmaan...viileetä. Tai siis Jokohamas/Tokios oli semmonen pilvinen päivä. Vähä kosteeta, mut kumminki semmonen "viilee" päivä. Vaan joku alle 25. Veikkaan, et oli jotaa 22. Huomaa, että Aino tuli Sapporosta, koska sen mielestä oli kuuma ja muut oltii, et "eiku tänää on viileetä". :D



Lentokone, Japanin aikaa 19:13



Nyt alkaa olla jo tosi väsyny olo... Mut ollaa jos suht lähellä Suomee. Katoin äske Slummien miljonäärin. Vieläki vaa hirvee pilvimassa nii ei näy maata. Mut tosi kivan sininen taivas. Kuuntelen jotaa huonoo japanilaist musaa lentsikan valikoimast. Tää onki tosi jänskä vempain ku lähemmi tutustuin. Siin on joku kaukosäädin tsydeemiki. :D Ja siinä puolestaan on erilaisten nappuloitten lisäks myös joku luottokortinlukija.



Käyn kyllä heti nukkuu ku pääsen kotii. Alkaa olla jo kiitettävä päänsärky ku ei oo nukkun yhtään... Pitäs kai yrittää, mut en tiiä paljo täs on viel aikaa...

Nääh, ei mul mitää sanottavaa oikeestaan oo, kuhan tapan aikaa. Onneks on tällee tyhjä paikka vieres nii voin heivata kaiken ylimääräsen viereiseen penkkiin tai tuoliin. Enkä edelleenkään oo yhtään sosiaalisel pääl.

Katoin äsken naamaani koneen kameral. Kiitettävän unisen näköne. Täytyy tehä jotaa asialle. Ja niska IHAN jumissa. Au. :/ Karsee rutina ja naksunta ku kääntelen päätäni.

Hyvästejä

En muistanu kertoo torstaista mitään, koska kerroin vaan perjantaista. En kyl mitää kummallista tehny. Menin Yoksuu Sinin kaa ja tein viimesii ostoksii. Sato vettä ja se oli tyhmää.

Paitsi torstaissa on tietysti se, että oli mun vika fashion design. :'( Olin tehny jo paitani valmiiks enkä voinu alkaa tehä housui nii tein hiusdonitseja. Sitte ennen ku tunnit loppu nii Usui tuli ja sitte se otti kuvii meist kaikista ne omatekoset paidat päällä.



Lauantaina lähin sitte ku olin kotiutunut Senzakeilta okaasanin ja Mamin (hostsisko) kanssa Minatomiraihin. Tai no eka syötii pannukakkuja Motomachissa. Oli namii. Taas sato vettä ku menin hostien kaa johonki korkeesen paikkaan. :/ Sillo ku kävin Tokyo Toweris nii sato vettä. Ja nyt ku mentii Minatomirain maailmanpyörää nii sato taas vettä. Mami pelkää korkeita paikkoja nii okaasan jakso sitte kiltisti aina muistuttaa, että kuollaa jos pudotaan koska alhaal on betonii.



Kotii palattua pakkailinki sitte. Neljä painavaa laatikkoa tuli ja ne tultii sit sunnuntaiaamupäivänä hakee. Hintaa tuli semmoin 73 000 jenii ja vähä päälle. Mut nyt mulla on ongelmana saada nää loput kamat, koska matkalaukun painorajana on sen 20 kiloa ja tavaraa on paljon enemmän...



Sunnuntain käytii otousanin ja okaasanin kaa Higashi Totsukal ostoksil. Ostin tuliaisii Abeille. :) Illal mentii sitte Nakamurien kaa syömää siihe ranskalaisee ravintolaa jos aiemminki oltii.



Nii ja mun enkelitrumpetti on alkan kukkii. Seki on vähä aktiivisempi illalla niin ku minä. :D



Maanantaina oli mun ihan vihoviimeinen päivä Hakuhoulla. :'( Oli hassuu mennä kouluun farkuis ja T-paidas. jouduin pitää heti aamust opettajanhuonees jonku lyhyen kiitospuheen opttajille. En ollu mitnekään jaksan valmistella sitä, joten sanoi vaa lyhyesto, että kiitos kaikille niille jotka mua on auttanu. Sen jälkeen jouduin viel kumartelee ja kiittelee reksii.

Sitte kävin Usuin kaa viel nopee moikkaamas luokkaani ja juttelin sit viel ennen kellojen soittoo naapuriluokas Mihon, Irahan ja Chinamin kaa. Ja Ishii-sensei tietty kovaäänisesti ilmotti, että oon vikaa päivää nii kaikki vilkutti ja sano "bai bai". Sihte ryntäsin kerroksen ylemmäs kattoo Sinii ja olin siel kunnes kellot soi.

Palasin opettajanhuoneesee, jossa kuulin, että Usui ettii mua. Istuskelin sit sen paikal oottelees ja juttelin eri opettajien kaa (ja sen kaa kuha se tuli takas). Ja otin valokuvii. Ku välkkä alko nii menin tapaa Erin luokkaa. Oli siel kyl tietty Yuki, Masumi ja Kiyoeki. :) Halattii Erin kaa ja otettii Yukin kaa valokuva. Ja äkkii viel kerros ylemmäs hyvästelee korealainen vaihtari Soyon.

Palailin taas opettajan huoneesee, mut Usui oli jo ehtiny kadota oppitunnilleen, nii jäin sit oottelee. Ja juttelin ja otin lisää valokuvii. Päätin sit, et jäänki jumittaa sinne niin koulun loppuu asti. Ku on vanhempainpäivä nii koulu loppu jo ennen yhtä.

Kolmannen tunnin aikana olis ollu normaalisti mun ja Sinin Ishiin japanintunti. Jossai välis sit huomasin Kinami-sensein kaa jutusteltaessa, että Sini, Ishii ja Usui jo jutteliki opettajahuoneen perällä nii liityin seuraan. Kuten Usui sano, tuntu iha normaalilta ja että tulisin huomennaki kouluu.



Ai nii ja sain vieläki iha kauheesti lahjoi. :D Semmoi hassu juttu kävi, että ku ne oli sillo antanu mulle sen yukatan nii siin ei ollu obia ja Miyazaki-sensei lupas, et saan sen maanantaina. Mut se oli ettiny eri kaupoista, eikä ollu löytäny. :O Naapuripöydäs yks Takahashi (matikanope, mut ei oo koskaa mulle mitää opettan, salakuuntelee vaa) oli sit et "kyl niit Tressal myyä. Voin käyä ostaa, ei mul kauaa prätkäl mee." Sil on semmoi hieno moottoripyörä. Eli niin se sit meni ja Sini ilmaantuki just sopivasti siin vaihees ku se obi oli jo tuotu ja Miyazaki sovitteli sitä mun päälle.

Sitte tuliki se ikävä hetki, että piti lähtee. Usui ja Ishii saatto mut ovelle asti. Usui oli hirveen ilonen ku kerroin sen tosiasian, että se on paras luokanvalvoja joka mulla on ikinä ollu. Otettii viel vikat kuvat ja sitte astelin porteista ulos vikan kerran. Ja kun käännyin kattomaan takas näin taas yhen hirveimmistä ja samalla ihanimmista asioista vuoteni aikana: Usui heiluttaa villisti käsiä hyvästiksi ja hymyilee niin ku se aina hymyilee.

Bussis menin sitte ihan vikalle penkille, että pystyi suree rauhassa vikan matkan Tsurumille, jossa sit venasin Sini. Mentii yhes Yoksuu. Tavattii sattumalt Yuki ja Chinami, joten otettii niitten kaa purii ja mentii mäkkii syömää. Ja sihte lisää puria. Ja mentii Loftii ostaa Rilakkuma-tyyny, koska Usuilla on synttärit keskiviikkona. Ja minä en ole paikalla..! ;_______; Elämä on aika julmaa.

Kellon lähestyessä puol viittä lähin sitte kohti Kamoin asemaa. Oliki tosi pitkä aika siitä ku ylitin viimeks sen joen, jonka iha alkuaikoina ylitin joka koulupäivä. Papa-san ja Kaname oli mua vastassa. Pelkäsin, et Kaname olis vierastan minuu, mut se oli kuulemma oottanu tosi innolla mun tapaamista. Ja nyt harmittaa, etten tullu käynneeks siel aikasemmin vuoteni aikana.



Oli jännää puhuu japanii papa-sanin kaa ku ennen puhuttii melkee pelkkää enkkuu. Mut parempi näin. Ovel oli sitte mama-san vastassa –vauvan kanssa..! :D Se on tyttö (iha niin ku aina aattelinki :D) ja sen nimi on Yumeno. Sain pitää sit sylissäki, mut olin kyl vähä huolissani, et tapan sen tai jotaa. Se oli kummin vast puoltoistakuukautine.

Sitte syötii pastaa ja papa-san halus tietää joko oon lopettanu kasvissyöjänä olemisen. Juu, totta kai. :'D Kame-chan hoputti minuu koko ajan, et syö nopeemmin, et mennää yläkertaa. Oli niiiiin kivaa leikkii sen kaa taas. Se on nii ihana ipana. Vaikka välillä oliki tosi rasittava.

Kello oli ihan liian nopee niin paljo, että jouduin lähtee. Kaname itki ja halas minuu ja vitsailtii, et otan sen mukaa matkalaukkuu. Mut et Suomes on nii kylmä, et se ei välttämättä tykkääkää. Papa-san ja Kaname saatto mut asemalle asti ja vilkutti nii kauan ku voivat.



Tänää luulin, et oltas jo menty hoitaa pankkitilii ja puhelinliittymää kiinni, mut ei mentykää. Nii meninki sit Yokohamaa leikkii Sinin kaa kuha se pääs koulusta. Sil oli ollu Akaokan ja Usuin japanin tunnit. Oli ihanaa, mut samalla tosi kauheeta kuulla juttuja. Mun pitäs olla siellä kans..! D': Sini oli näyttän mein ottamii purei Usuille ja se oli sit antanki ne sille.

Mentii ottaa lisää purii. Vaihteeks. :D Otettii Usuille synttärilahjapuri ja sitte Akaokalle ja Ishiille pari omaa. Syötii vähää aikaa vikaa kertaa yhessä Starbucksissa, josta mentii sitte tosi kalliiseen karaokeen. Oltii siel sit kolme tuntii ja laulettii äänemme käheiks. Siel oli tamburiinitki, mikä oli tosi kivaa Moskauta laulaessa. :'D

Myöhemmi syötii nälkäämme crepejä ja sitte vielä ihan vihoviimiset purit. Halattiin assalla ja luvattiin, että tavataan vielä Suomessa viimestään. No, ainaki kuulen Hakuhoun kuulumiset Siniltä. :')

"いつかまたねと手を振り合ったけど　
もう会うことは無いのでしょう
最後の嘘は優しい嘘でした"

Tavataan vielä joskus, vilkutan, mutta
Oikeastihan emme enää tapaa
Viimeinen valhe oli hellä valhe

Läksiäiset

Eilinen oli ihan kauhee päivä. :'( Tai siis silleen.. Meil alko koulu sillä, et koko koulu oli kerääntyneenä saliin ja mun piti pitää puhe... Edellisen kanadavaihtarin aikana oli kans vähä sama, tosi oltii vaaiha normaalisti riveissä istumassa ja se piti hyvin asiallisen puheen enkuks ja japaniks ja siinä se. Mut tää mun oli iha erilainen.

Koitin harjotella sit puhetta junassa. Vaihteeks karsee ilma. Sato vettä, juna oli myöhässä ja bussiki myöhässä. Mut mitäpä tuosta, muaha ne kaikki siellä ootti. ;D Kumminki, ne oliki järjestäytyny sinne ihan eri tavalla ku sillo ku kanadalaine lähti. Joku oppilaskunnan edustaja eka esitteli mut ja sitte joku toine oppilaskunnan edustaja piti puheen ja ojens mulle kukkakimpun. Ja sitte jouduin itte puhuu.

Se oli ihan kauheeta. Puhuin eka suomeks jotaa iha lööperiä, mut heti ku piti alottaa japaniks alko kädet tärisee ja loppua kohden en enää kunnol pystyn pidättelee itkuu. Se oli ihan kauheeta. Ei siis tietenkään siks, että puhuin koko koulun edessä, vaan siks, että on niin surullista lähtee täältä ja surullista pitää tällasta puhetta. Eikä asiaa yhtää auttanu se, että aina ku lause uhkas jäädä kesken kuuluu jostaan "ganbare!" (tsemppiä)

Kaikki taputti kauheesti ja jouduin viel kävelee pois sieltä eestä niitte oppilaitten välistä ja ne jakso taputtaaki niin kauan, että pääsin pois ja opettajat ohjas mut paikalleni.

Sit mul oli vika Yamada-sensein japanin tunti. Juteltii vaa ja sitte se anto mulle jotaa japanilaisii satuja kaks kappaletta. Tokana oli Igawa-sensein vika. Siniki oli täl tunnil ja tehtii semmost Suomi-julistetta. Tosi asiallinen, kirjotettiin Ruotsin kohalle Bakakoku (joku idioottien valtakunta vaikka) ja Viroon osottavaan nuoleen, et "halpaa viinaa". :'D Kolmanten mul ois ollu Ishiin liikantunti, mut olin jo palauttan liikkakuteet nii kysyin, et saanko mennä Sinin japanin tunnille Umemoto-sensein kanssa. Ja sainhan minä. :)

Neljäntenä oli Usuin kemian tunti jol ei tehty oikee mitää, ruokkis ja enkun tunti, jolla ne teki jotaa päätöksiä siitä millä taktiikalla lähetään voittamaan liikuntapäivänä (jollo minä en enää ole paikalla..!). Enkun ope (joka ei ees opeta mulle mitä omaa, oon nukkunu vaik kuin monel sen tunnil, ei olla koskaa mitenkää eristyisesti juteltu, mut se on kyl usein ollu opettajainhuonees sillo ku mul on ollu siel tunti) sit ilmaantu jossaa vaihees mun luokse ja sil oli mulle lahja (jonka se oli valinnu sillä perusteel, et kysy Ishiiltä mistä animesta pidän)..! :O Olin tosi hämilläni, koska en todellakaan odottanu siltä mitää. Mutta ilonen toki. :D



Sitte oli long home room ja mun läksiäiset. :'( Usui oli ostan hirveesti syötävä ja juotavaa ja mun piti julistaa juhlat alkaneeks huutamalla "kanpai!" Ja tietty läikytin Fantaa Usuin pöyälle ku se paperimuki joka mulle tyrkättiin oli niin täynnä. :'D Sitte otettii iha hirveesti kuvii ja tosi moni ylimääränen opettajaki ilmaantu sinne: naapuriluokan Ishii (liikunta), Yamada (liikunta, mut mulle vaa japani), Miyazaki (ennen opetti mulle korutyötä ja japanii, kevätloman jälkee fashion designii), Kinami (mein joku varaluokanvalvoja, alotti vastikään täl koulul), Satou (enkku), Oohori (äidinkieli, tekee mulle kanjikokeita) ja judo-opeki pistäyty. Sen sukunimi on ehkä Takahashi...

Sitte alotettii bingo ja se oli niin mahtavaa vaikken täl kertaa mitään voittanukaan. Jos joku nyt sattuu muistaa, nii voitin sillo ku oli mun tervetuliasjuhlabingo. Mut Usui on niin mahtava ku se on siinä television quiz show –juontaja tilassaan. :D



Sitte ku saatii bingo loppuu oli vuorossa mun lahjat. Tässä vaiheessa se yks tosi ärsyttävä tyttö josta oon joskus maininnuki astu kuvaan... Se kuvittelee jostaa syystä, et ollaan tosi hyvät kaverit. Ja siitä huolimatta se joskus erehty luulee Sinii minuks vaik ei olla kyl kovin saman näkösii. :'D Ja nyt se oli sit tavallistaki ärsyttävämpi. Usuiki oli, et "kuka terästi limuu ku **** on noi outo?!" On oikeesti vaikee kuvailla miten jollaa ihmisellä voi olla niin ärsyttävä olemus... Ilkeetä, mut oisitte samaa mieltä, jos tapaisitte sen. En oikee ymmärrä miks, mut se kimitti tosi oudosti ja sen nauru oli normaaliiki hirveempää tekonauruu...

No siis, kumminki. Sil oli sit joku lahja mulle. Se oli paketis nii olin vaa, et "ööh, kiitti" ja koitin liueta paikalta, mut se halus et avaan sen. Aluks kaikkii nauratti vaa ja Usuiki koitti pelastaa tilannetta olemal, et "joo, avaa! Mitähän siellä on, mitähän siellä on..?!" No mä avaan ja Usui on, että "Se on...–!"

Melkee ootin, että alkaa heinäsirkat sirittää ja tuuli vinkuu ku sellane hiljaisuus laskeutu luokkaan. Tunnelman latistumisen pysty tuntee jo siinä vaiheessa ku se tyttö (koodinimi on muute "lautanen", mut se ei liity mitenkään sen tytön ulkonäköön jos nii kuvittelitte) halus antaa mulle lahjan (iha kivaa sinällään), mut nyt ois kyllä voinu veitsellä leikata sitä vaivautunutta tunnelmaa.

"...Burai Zero senyouki naitomea fureemu!" jatkaa koodinimi Lautanen parin sekunnin hiljaisuuden jälkeen. Ei, en muistanu ulkoa, lunttasin paketin kyljestä. Kyseessähän siis oli mecha (=iso robotti) action figuuri animesta Code Geass. Mikäs siinä, se on hyvä anime... Mut oon joskus keskustellu sen kanssa (kiltti ku olen) ja oon kyllä ihan varmana sanonu, et en oo kiinnostunu mechoista... Ja täällä ne on vähä niinku tosi nörttien juttu. En oikee tiiä nolasko se ittensä vai mut pahemmin. :'D Ittensä toivottavasti. Tää nyt kuulostaa taas tosi julmalta, mut se tilanne oli ihan mielettömän kiusallinen..!

No, onneks on Usui joka pelasti ja hääs Lautasen pois ja sitte Narita ja sen kaverit anto mulle piirrustuksia ja sitte sain opettajiltaki lahjan. Seki oli paketoitu ja jouduin avaa sen ja se oli yukata..! :D Miyazaki-sensei oli tehny sen. Sitte tietty jouduin pukee sen ja musta otettiin kuvia ja kaikki sano, et oon tosi kawaii. Siihe asti oli tot lautasvälikohtausta lukuunottamatta tosi kivaa. Mut sit yhtäkkii kaikki kattoki mua ja Usui oli, et "Suvi, muutama sana, kiitos!"

Kaikki oli hiljaa, katto mua ja ootti ja aloin vaa sopertaa et kiitos ihan hirveesti ja mul on ollu tosi kivaa ja en taho mennä Suomeen vielä ja sitte itkinki jo ja kaikki alko huutaa et "nenäliina, onko jollaa nenäliinaa?" Mut olin tosi ilonen ku huomasin, et en ollu ainoo joka itki. Halattii Naritan kaa ja seki itki vaik ei olla ees koskaa oltu leikkiis missää, puhutaa vaa koulussa vaik enne asuttii samas kerrostaloski. Otettii viel kuva koko luokasta ja sitte ku koulu loppu nii viel joitteki kaa kuvia. Ja puhuin Usuin kaa siitä ku tuun viel maanantain käymää. Ja sit se sano, et oon ollu tosi kiva vaihtari ja et, ei, ei, ei jatketa tätä viel, hyvästellää manantaina tai muute aletaa itkee nyt.

Ai nii ja Akaoka oli aiemmin päiväl ollu opettajanhuonees tosi salamyhkänen ja sanonu, et haluu jutella mun kaa koulun jälkeen jostaa. Ja ku kysyin, et mistä nii se vaa nyhti vaatteitaan ja oli et "hyss". No, menin sit sen kaa johku kokoushuoneeseen ja se pudotti aika ikävän pommin. :( Nimittäin se on itte joku aika korkeearvonen henkilö koulul ja ne ois halunnu niitte vapaaehtosopettajien kaa antaa mulle koulupuvun, mut se oli viel joutun kysyy kumminki rehtorilta. Ja reksi oli tietty sanonu, että ei. :'( Mut oli sil hyviäki uutisia, mut lupasin sille, etten kerro kellee.



Sitte venailtii Chinamin kaa, et Eri, Miho ja Sini jotka oli kadonnu johonki tulis takas, että voitas mennä viel Tressaa ottaa vika puri. Siin ootellessa Akaoka halus sitte Usuille kertoo samat ku mulle ja neki lukittautu sinne kokoushuoneeseen. Vähän ajan päästä sit kantautu kauhee "eeeeeh?!?" sinne käytävään, mut en sitte tiiä oliko se Usuin reaktio niihi hyviin vai huonoihi uutisiin. :D Jos se nyt ees kerto niit hyvii sille...

Mentii Tressaan, otettiin puria. Sitte meninki Mihon kaa yhtä matkaa Shinyokohamalle ja tuntu melkee ku olisin menny ajassa taakse päin. Oli jotenki niin nostalgista kävellä Shinyokohamal ja mennä sil junalla jolla menin ekat seittemän kuukautta tääl. Eli siis menin Nakayamalle tapaa Senzakeja. :)



Tuntu iha ku mitää Muratoja ei ois ollukaa ja oisin aina ollu niil vaik niil on jo uus vaihtariki (joka ei kyl ollu paikalla). Mama tuli hakee mut asemalta (niil oli uus auto) ja Hana ja Yume oli kauheen ilosii ku mie tulin. Ja papaki, jonka ei ees ollu kai tarkotus tulla viel, tuli Osakasta ysiks tänne, että se tapas miut. <3 Oli ihan hirvee ihanaa olla niitten kanssa. Ja Youkoki oli jotenki kiva, yleensä se oli niin nuiva minuu kohtaan. Valvottii kahteen, katottii valokuvia, juteltii ja vaik minuu väsytti ihan kauheesti en ois halunnu käyä nukkuu ettei huominen tulis. Mut tulihan se. Tehtii pizzaa, otettii valokuvia ja sitte ne toi mut autolla tänne Muratoille asti.

Taas oli yhet hyvästit. Kiitin niitä ja muistin sanoo "ittekimasu" niin ku Aino fiksusti sano, sen sijaan, että oisin sanonu "sayounara". Ittekimasu sanotaan sillo ku lähetään, mutta tiedetää, että tullaan takas.

Ja nyt mua itkettää taas.

Tää on jo pitkä teksti. Jatkan huomenna. Jos jaksan.

Landmark Tower

Maantain menin koulun jälkee vikaa kertaa Kawasakiin leikkimään. :( Perus Stabat, Book Offit ja purit Sinin kaa. Meni aika myöhään, mut nyt on vika kunnon viikko tääl nii aattelin, et hostit ymmärtää. Olin sit koton pikkasen ennen kymmentä, huikkasin "tadaima" (kotona ollaan) ja otousan vastas olkkarista jossa se oli kattoo telkkuu ja totes vaa iha normaalisti (=ei mitenkään negatiivisesti), et meni tänää vähä myöhempään. Mie sit totta kai, et "joo, anteeks".



Yleensä mulle on tämmösin päivin jätetty jotaa ruokaa pyödälle, mut täl kertaa olin kyllä saada slaagin. Oikeesti ihan varmana pysähty sydän hetkeks ja valahin ihan kalpeeks ku näin, et siin pöydäl oliki yakisoba-vermeet oottamas. Yakisoba on semmonen nuudeliruoka, joka tehään pannulla ja se on ainoo ruoka mitä otousan osaa tehä. Ollaan tehty muutaman kerran ja aiemmin kysyin, et osaako se tehä muuta nii se nauro ja sano et "en".

No, tajutteet siis ehkä mun kauhistuksen ku pöydällä oottaa tarvikkeet sitä varten, että tehtäs ja syötäs yhessä ruokaa ku kello on jo kymmenen illalla.
"Etteks te oo syöny..?"
"Ei ku me ootettii sua." (iha hymyillen, ei mitää sarkasmia tai negatiivista)
"O-oikeesti..? Voi ei, anteeks, en mä-" (melkee valmiina purskahtaa itkuun)
"Ei mitää ku ei me kerta oltu sovittu mitää..!"

Ja mä vaan soperran, et sori, en tienny, en tienny..! :'O Se oli ihan varmana hirvein tilanne mitä tääl on tullu eteen. Luulin hetken et oon muka tyriny niin pahasti, et oon unohtan sovitun illallisen. Mut sit tuli okaasanki joka oli jo ollu nukkumas ja ne oli molemmat et ei hätää, ei me oltu mitää sovittu. Ja okaasan oli oikeestaan näreissään pikemminki otousanille ku mulle: "sanoin kyl, et syötäs nyt vaa eka, mut ei ku otousan halus välttämättä oottaa."

Ja mä olin yhä anteekspyytelymoodissa –tosin sanoin kyl, et ne olis voinu soittaa nii oisin tullu aikasemmin. Mut ei siin sit mitää. Laitettii ruokaa vaik kello oli jo paljon ja syötii ja meil oli kivaa. :)

Tiistaina mul oli kaks tuntii japanii Sinin kaa, opettajina Akaoka ja Usui. Akaoka päätti, et koska on mun vika kouluviikko ja vika sen oppitunti nii kierrellään vähä koulus. Mul oli kamera mukana nii mikäs sen parempaa. Käytii kattoo eri luokkii ja sit käytii luokas jos Usuil oli tunti. Eka Akaoka koputteli siihe oveen (se on muute semmosii liukuovii) iha rauhassa ja sitte Usui avaski sen jotwnki ihan heti ja kaikki oli hätkähti ku se oli nii nopee. :D Se vaa whuum..! avas sen ja pisti päänsä esiin sielt niin nopee, et Akaokan kommentti tapaukseen oli et "hui kauhee, melkee suudeltiin". Saatii melkoi naurukohtaus Sinin kaa, oli melko koominen tilanne. :'D

Sit ku meil oli sen jälkee Usuin tunti nii se sitte päätti tietämättään täyttää yhen mun Japani-unelman –eli sen, että pääsen koulun katolle (nää on tasakattosii ja siel on sellaset kaiteetki). Sinne ei vaa saa normaalisti mennä mikä oli alussa aika pettymys, koska haaveilin siellä lounaan syömisestä niin ku kaikki ain animessa tekee. :D



Sitte koulu jälkee iski kriisi ku huomasin et tili ammottaa vaihteeks tyhjyyttään ja lompakos on vaa tonni rahaa. No sil kumminki makso 800 jenin sisäänpääsyn opiskelijoille. Mentii täyttää Sini kaa mun toista unelmaa ja sehän oli tietty käynti Landmark Towerissa. Se on se Japanin korkein rakennus. Tai ehkä pitäs sanoo pilvenpiirtäjä, koska Tokyo Towerki on näköjää korkeempi, mut oon vaa aatellu, et rakennus ku enkuks mulle on sanottu, et "the tallest building in Japan".



Se oli ihan mielettömän hienoa..! Mentii sillee, et oli viel valosaa. Oli suht kirkas päivä, nii näkiki aika hyvin. Tosin jos oltas oltu keskipäivän aikoihi jollo oli tosi lämmintä, nii ties vaikka olis nähny Fujilleki asti. Oltii 69. kerrokses. Tommosest paikasta sitä vasta tajuu miten jättimäinen kaupunkialue tää on. Ku katto sisämaahan päin nii niitä taloja riitti horisontiin asti. Ja sama iha jokases ilmasuunnas paitsi siel mis oli meri. Se on nii valtava, et sitä on hankala käsittää. Ihmiset ja autot ja talotki oli nii pienii sieltä katottuna, mut silti niitä riitti niin pitkälle ku silmä kanto.

Nii ja sinne ei saanu tuua ruokaa, mut arvattii, et niil on karseet kiskurihinnat siel joten tuotii kumminki laukussa ja mentii vessaa syömää. :'D Sitte alkoki jo tulla pimeetä. Se se vasta upeeta oliki. Niin kauan ku on valosaa tämmöin suurkaupunki on loppuen lopuks aika harmaa ylhäältä päin katottuna (vaik on tääl toki puita ja puistoi vaik kuin), mut entäs ku tulee pimeetä..! Nättiä, tosi nättiä. Tuhansii valoja. Ja Minatomirai oli niin upee ylhäältä katottuna. Se on tietty tosi upee muualtaki katottuna pimeellä.



Tänää oli koululla pelkästää terveystarkastukset, nii vaihtarien ei tarvinnu mennä. Mä nukuin sit vahingos puoleen päivään vaik oli tarkotus herätä aamupäiväl, et saisin jotaa aikaseks... No, okaasankaa ei ollu ollu kotona ja se tuli kotii just ku heräilin. Sit tajusin, et en oo viel ilmottautun kirjotuksii nii tein sen. Ja söin kakkuu okaasanin kaa. Sit josku neljän aika lähin Yokohamaa jossa tapasin Camille –surullista kyllä viimestä kertaa. Mentii kirjakauppaan ja Loftii. Loft on mun suosikki krääsäkauppi tääl, tosi se ei oo siitä halvimmasta päästä... :/

Sitte sen pitiki jo lähtee ja seisottii JR:n porteilla halaamassa ja keksimäs koko ajan lisää puhuttavaa ettei tarvi erota. En oo iha hirveesti kertonu Camillest tääl blogis, mut se on mun sielunkumppani tääl. Meil on tosi paljo samoi kiinnostuksen kohteita jne. Oli tosi surullista erota siitä, ku en tiiä yhtään millo oikeesti voidaan tavata seuraavan kerran. Camille sit meni ja vilkutettiin ku mie jäin lippuporttien ulkopuolelle. Se tuntu tosi lopulliselta. :'(

Sit ku tulin kotii nii kuulin, et mun pitää purka kaikki laatikot ja kirjottaa tarkasti ylös mitä niis on, paljo ne painaa ja kui arvokkaita ne on. Oli tosi hauskaa... Mut sain kolme laatikkoo tehtyy. Neljättä e viel, mut se ei oo viel täynnäkää. Et semmosta.

Naurattaa ku Iltalehti julistaa, että "viikonloppuna superhelle!" ja se on sitte +25. :D Tääl on ollu jo pidemmän aikaa, et ainaki se +25 ja se ei oo ees vielä kauhian kuuma...

Loppu lähenee

Yhyy, taas oon unohtan kirjottaa. Pakkohan tänne on kirjottaa ku kerran tämmönenki on. :D

Maanantai 11. tätä kuuta olin siis vaa koton ku oltii tultu Kiotosta ja olin saanu sen takii päivän vapaaks. Tiistain menin Sinin kaa koulun jälkee Yoksuun (Yokohamaan) vaa jumittaan ja syömään tosi iso jäätelöannos. Ärsyttävää ku semmosis paikois ei meinaa löytää istumapaikkaa ku ihmiset varaa kaks pöytää sillee et ne itte istuu toises ja toiselle laittavat laukkunsa. >___> Nii joo ja sitte ku mentii Round 1 nimisee paikkaa ottaa purii nii meil kysyttii paperit ku se oli K16 ja oltii koulupuvuis. :'D



Keskiviikkon sit oli Kawasaki ja mentii Sinin kaa kattoo leffa nimeltä Burn After Reading. :D Tullu kyl Suomes varmaa joku ikuisuus sitte, mut tääl tulee jostaa syyst kaikki leffat ain jälessä vaikka niit ei ees dubattas. Oli aika hemmetin hauska leffa, kattokaa jos saatte käsiinne. ;D Nii ja sit oli mun vika korutyötunti. :'( Tai ainaki se ope sano, et koeviikon jälkeisel viikolkaa ei olis tuntii. :/

Torstain sain mun paidan valmiiks fashion designis. :D Oon aika ylpee, sain siit kehui. ;) Sit olin jo asennoitunu, et mul olis vika kalligrafia, mut ei kuulemma oo. Yhyy, se ope on niin kauhee. :'( Koulu jälkee mentii Sinin kaa kahestaa kolmeks tunniks karaokee ja laulettii vaa japanilaisii laului. Treenattii. ;D Se oli kyl vähä hankalaa ku ei ollu furiganaa eli semmosii, et niihi kanjien päälle on kirjotettu miten se luetaan, mut hyvin myö tsempattiin. :D

Perjantain tapasin koulun jälkeen Camillen. Käveltii Yoksulta China Towniin ja sielt Yamashita-puistoon syömään. Oli tosi nättii ku hämärä ja pimeys alko just laskeutuu ja Minatomirain valot näky hyvin. ^^



Lauantain jouduin/pääsin käymään teeseremonias. Alun perin oli tarkotus mennä naapurintytön kaa, mut se oliki sairastun nii menin sitte yksin. Elikkäs se oli sen teeseremoniaopettaja ja siel oli kaks muutaki nuorta naista opiskelemas. Onneks mun ei tarinnu kokeilla mitää tarjoilujuttui, ne oli ihan liian monimutkasen olosii. Sain/jouduin vaa istuu.

Oli onneks sellain hassu tuoli, mut silti tuli jalat kipeeks (koittakaa itte istuu pitkä aika polvillanne). Se opettaja oli vähän ärsyttävä ku se oli semmoin tosi kärsimättömän olonen. Se välil oikee riuhtas jonku sulkatsydeemin sen yhen oppilaan kädest ja oli, et, "ei, ei..! näin, näin, tällee teet!" Nii ja se ei siis ollu mikää hieno, et oltas tehty kimonot pääl tai jotaa vaa se oli oppitunti. :D

Sunnuntain mentii Sinin, Erin ja jonku Erin Megumi nimisen kaverin kaa Tsurumille. Syötii yhes ja otettii purii. Eikä sit oikee muuta ku ei oltu saatu karaokeen semmost halvalla koko päivä juttuu niin ku viimeks. Mut mentii sit viel Sinin kaa kaksin kumminki. :) Nii ja jouduin kirjottaa japaniks jonku raportin siitä ku olin sillo siel eläintarhassa. Ja se tietty pistettiin nettii.



Viime maanantaina eli 18. tätä kuuta mentii taas koulu jälkee Kawasakii. jumitettii jossaa musiikkiliikkees ja löydettiin hyvä purikurapaikka. :) Ja sitte ostin vika GFantasy lehteni täällä. :'( Se on semmoin puhelinluettelon kokone kerran kuussa ilmestyvä lehti. Luen siit yht sarjaa. Onneks Sini on ihana ja lupas karkkipalkkiota sun muuta vastaan lähetää mulle seuraavat numerot. <3

Tiistaina menin Camillen hostien luo syömään..! :D ja Camille oli totta kai itteki tietty paikal. Sil oli tosi mukavat hostit. Tähä mennes kaikki mun host-isät on ollu tosi hassui ja tää Camillenki host-isä oli tosi hassu. :D Japanilaiset on hassui. Camilles on se hassu, et riippuen siitä mitä kieltä käytän lausun se nimen iha eri taval. :'D Jos puhun enkkuu nii sanon "kämil", jos japanii nii "kamiju" ja suomee nii "kamille". Mut en koskaa mite se kuulus oikeesti lausuu ranskaks. :'D Jotenki "kamij". Sori Camille.




Keskiviikko alko koulus "koeviikko" ja mulki oli kanjikoe. Tosin sain eka eteeni väärän kokeen ja siihe meni aikaa, mut ei se mitään ku ne kokeet on nii lyhyitä, et ne tekee vartis. Mua vaa vasytti kauheesti nii nukuin sit sen kokeen loppu ajan. Oikeestan mul oli kans aamusta asti kurkku kipee ja melkee mietin, et pistäkö mennä käymää terkal, mut en menny. Sen sijaan menin Sinin kaa Kawasakiin ku päästiin niin aikaseen. Mul oli koko ajan vuorotellen joko kylmä tai kuuma. :/ Jumitettii kirjakaupas, käytii kattoo Bushista kertova leffa ja otettii paljo puria. Ehkäpä paras puri ikinä. :'D Nimittäin ton Bush leffan kunniaks tehtii sellai jos otettii kengät ja oltii heittävinämme -paitsi et viime hetkel päätin oikeesti heittää sen kengän ja siit purista tuli ihan mielettömän hieno. :D :D :D



Mut sit kotimatkal mul oli tosi kipee pää ja matelen hissuukseen ja otin portais kaiteesta tukee ja sit yöllä oliki varmaa aika korkee kuume. Ainaki oli karseen kylmä, mut hiki virtas. Seuraavan päivän olin saanu lomaks jo valmiiks ku mul ei ollu koetta ja Usui oli sitä mieltä, et ku tuun kaukaa nii iha sama vaik en tuliskaa ku kouluu on vaa muutama tunti. Ja miks se tän muute nyt vasta keksi? Tähä mennes oon aina joutun tulee. >__> No joo, nukuin koko päivän melkee ja olin kuumees.

Perjantain mul olis kans ollu koe, mut okaasan soitti koululle, et en tuu. Olin kyl jo suht terve, ei ollu enää kuumetta. Nenä vaa tosi tukos. Nii sitte ku kerran jaksoin nii aloin pakkailla ja nyt mul on huoneen täytteenä neljä pahvilaatikollista tavaraa jotka pitäs lähettää Suomeen. :D

Eile eli lauantain jouduin menee Mitsuhashi-sanin luo. Se on se aluevalvoja. Siel oli kans se ranskalainen poika ja sen host-äiti ja myöhemmin tuli uus tyttö Australiasta. Tapasin sen sillo ku oltii puistos kattoo kirsikankukkii. Se oli kai heitetty ulos edellisest perheestä tai jotaa ja Mitsuhashi-san sit sano, et mein pitää puhuu sille. Nii mie sit paluumatkal puhuin ja se varmaa suuttu. :'D Se ei ees tienny, et järjestö voi lähettää sen takas ennen aikojaan.
"Oh no, they can't do that!"
"Yes, they can."
"No, they can't."
"Yes, they can and they will if you break the rules."

En kyl ihmettele jos se lähtiski. Se on aika semmosen minäminäminä olonen. Japani on enemmän mememe. Musta tuntuu, et siinä missä jenkit ei oikee tunnu sopivan tänne nii noi aussit on vähä samoja... Ainaki se jenkkiope oli kans vähä sellain, et se ei minusta jotenki istunu tänne. En nyt väitä, että ittekään istusin, mutta yleisesti ottaen minusta suomalainen ajatus- ja arvomaailma on lähempänä japanilaista ku noitten.

Ei tost nyt oikee tullu kyl selväks varmaa mitää lukijalle, mut hällä välii. :D



Tänää oon ollu koko päivän hostien kaa. ^^ Käytii jossaa Japanin K-Rautaa vastaavas ja ostettiin mulle oma puu. :D Toi isä siis tykkää puutarhanlaitosta. Sitte tehtii siihe semmoin laatta jos lukee 夏の天使のラッパ (Suvi no tenshi no rappa) eli Suvin enkelitrumpetti. Oikeesti toi kanji luetaan "natsu" eli kesä. Japanis ei oo mitään "vi" äännettä, nii mulle ei oikein voinu tehä kunnollista kanjinimee ku inhoon sitä jos mun nimi kirjotetaan "subi". Japanilaisten korvaan se on iha sama ku Suvi. :P

Sit illal viel lähettii iha huviks ajelee Tokioon koska siel on nii hienon näköstä pimeellä. Nii ja sitä ennen tapasin tosi pikasesti ekaa kertaa hostveljeni..! :O Huomen taas kouluun ja se onki mun vika viikko Hakuhous..! :O :D :'( Ai nii ja näytän kauheelta valokuvas joka mein koulun sivuil on. Pitiki valittaa päivästä jona toi otettiin, mut teen sen ens kerral.

Kioto

Kävin Kiotossa! :D :D Heräsin neljältä lauantaiaamuna ja sitte lähettii ajelee. Meil oli kans mukana okaasanin äiti (tästä lähin obaasan) joka oli vähä rasittava. Se höpötti ja touhotti koko ajan ja kyseli multa samat jutut vähintään kolmesti. Alkumatkan istuin etupenkillä nii se ei voinu kiusata mua ja sain nukkua. Se oli kans siitä ikävä, että se oli hyvin tahditon kuten japanilaiset yleensä ovatkin ja sanoi, että oon läski. Tiiän, mut tarviiko sitä nyt ääneen sanoo? :'D :'D Se haukku mun hostsiskoaki läskiks vaikka siitä oon just ihaillu sitä, että se on iha normaali, eikä sellain kauhee tikku niinku suurin osa japailaisista, jotka näyttää siltä, että jalat taipuu tuulessaki.



Pysähyttii lepää jossaa mist oli hieno näkymä Fujille. Syötii aamupalaa ja siit meni ohi kaikkii hassui elukoita. Eka meni semmoin ihan kauhian pieni chihuahua, kohta perässä kaks jättiläismäistä mustaa nöffiä ja kolmantena joku keski-iän ylittänyt nainen mukanaan possu. :D :D Semmoi lemmikkipossu. Ja obaasan tietty kyllä kuvitteli että se on koira.



Olin aika kiitettävästi väsyny ku saavuttiin Kiotoon, mutta ei auttanu. Mentiin käymään Ryouanji nimisessä temppelissä, joka on kuuluisa semmosesta kivipuutarhasta. No totta kai minun kamera päätti lopettaa toiminnan heti ekassa paikassa ja löi ruutuun jonku lens errorin. :'( Onneks sain ottaa kuvii hostien kameral.



Kolme hassua asiaa jotka huomasin heti alkuun Kiotossa on, että ensinnäkin siellä oli ihan mielettömästi ulkomaalasia. Niitä näki enemmän ku täällä Jokohamassa tai Tokiossa. Toiseks tuntu koko ajan, että olis jossaa esikaupunkialueella vaikka ajeltii muka jossaa keskustassa. Ku siellä ei ollu korkeita rakennuksii, korkein jonka huomasin oli laskujeni mukaan vaan 11-kerroksinen..! Tuntu iha pikkukaupungilta. :D Kioto on semmosessa laaksossa, et joka puolella on vuoria ja sen takia siellä sitte on tosi kuuma kesällä ja kylmä talvella (=sataa lunta).

Kolmas juttu oli, että kaikilla koululaisilla jotka näin oli pitkät hameet..! O___o Sellaset et ne yls yli polven. Meinaan täällä kaikki käärii hameet niin, että just just perse peittyy ja mulla valitettavasti on luonnostaan semmonen hame, että käärimättäkin jää polven yläpuolell. -___- Neljäntenä ylimääräsenä voisin vielä mainita, että ihmiset puhu hassusti kansai-beniä ku täällä pääkaupunkiseudulla puhutaan kantou-beniä joka on sitä ns. puhtainta japania. Ne esimerkiks sano desu:n sijaan "dosu" ja arigatou:n sijasta välillä "ookini". :D



Toka temppeli oliki sitte varmaan jokaisen ulkomaalaisen suosikki eli kultainen pavilijonki (Kinkakuji). :D Se oliki aika komee. Ja iha hieno puutarhaki. Oli aika kuumaa ja se obaasan väsy nii jouduttii pysähtyy lepäilee ain välil. Sihte mentii vähä kävelee Gionilla joka on kuuluisa teehuoneistaan. Oli ky niin aikasta, ettei nähty yhtään geishaa tai maikoa (geisha-harjoittelija), mikä on vähä harmillista. :/ Ja ei, geishat eivät ole perinteisesti prostituoituja vaan ihan vaan puhtaasti viihdyttäjiä jotka osaa tanssia, tarjoilla teetä, jutella, soittaa jne. Käväsin otousanin kaa jossaa temppelissä jonka nimen jo unohin sillä aikaa ku okaasan ja obaasan lepuutti jalkojaan Starbucksissa.

Seuraavana päivänä käytiin eka Tenryuujissa. Sieltä mulla on kuviaki ku kamera alko taas jotakuinkin toimimaan illalla ku löin sitä tarpeeks useesti. Yövyttiin iha suht normihotellissa, mut nukuttiin yukatoissa. Se on vähä ongelmallista ku se menee niin myttyyn jos liikkuu. :'D Tenryuujissa oli hieno puutarha jossa meniki aika paljon aikaa. Niin ja mun suuri rakkaus eli bambut. Siel oli bambumetsä, tosin sinne ei mun suureksi harmiksi pääsy. :( Mut ainaki mul nyt on kuvii. Kai tiesitte, että ne voi kasvaa yli metrin päivässä? Aah, miksei Suomessa oo bambuja? Jos ne menestyy joka puolella Japanii nii miksei Suomessakin? Äiti, koitetaanko pistää pihalle bambuja? Jooko..?



Seuraavankaan temppelin nimee en muista, mut se oli aika vuoristossa. Sinne oli joku yli 300 porrasta sinne varsinaiselle temppelille, eikä siel saanu ottaa kuvia sisällä. :/ Meil meni varmaa puol tuntii ainaki päästä sinne ku jouduttii taas pysähtelee lepää nii useesti.



Olin aina luulluu, et monikätiset jumalat kuuluu lähinnä hindulaisuuteen, mut tuol ainaki olu joku nelikätinen ja kaheksankätinen tyyppi. Siel oli kans semmonen aika korkee näköalatasanteen tyylinen josta heitettiin semmosii pienii savikiekkoja alas. Mieki heitin, mut se oli vähä noloo ku se kääntyki takas ja hyvä ettei osunu yhtä naista päähän. :'D Sitte juotii semmosta tosi hyvää inkiväärimehua. Semmosta kans Suomeen!



Vika etappi oli joku aika syrjässä oleva pien temppeli. Ja näin ekaa kertaa täällä kunnon vetisiä riisipeltoja. :'D Niitä ku ei pahemmin tääl Jokohamas oo, ei ainakaan tääl mis minä asun. Muita pikkuviljelmii kyllä näkee vaikka kuin. Sen jälkee alettiinki sitte ajella kotiin päin.



Saavuttiin sit kotiin joskus yhentoista aikoihin kai. En saanu autossa yhtään nukuttua, mut eipä se mitään ku olin pyytäny Usuilta maanantain vapaaks ja tässä sitä nyt kirjotellaan melkee kellon ympäri nukkumisen jälkeen. :D

Aamuruuhka

Huh mikä aamu. Tosi inhottava tihkusade jolta ei voi suojautua sateenvarjolla. Ja pää tietty kipeenä. Ei siinä vielä mitään, mutta voi että ku saavuin metrolla Totsukalle. Katoin vähän kummissani, että kylläpä on ihmisii tuol lippuportin toisel puolel. No, siinä sitte hissukseen viidessä minuutissa ehkä kävelin väkijoukon mukana portaat ylös laiturille ja voi jösses mikä määrä ihmisiä. o___o

Molemmat Tokioon päin menevät linjat oli jumissa eikä liikkunu mihinkään. Siellä sitten jumitin ku en muutakaa voinu. Ei sielt päässy enää takas alaskaa ja mitäpä mä siellä oisin tehny. Otousan joka normisti menee samal linjal, mut myöhemmi soitti jossaa välissä ja kerto olevansa alhaalla, mut se ei päässy ees lippuporteista sisää ku niin paljo oli väkee.

Siinä sitte odotellessani soitin Sinilleki aikaa tappaakseni, joka sekin oli jumissa jossaa päin Tokioo. Ja koitin selvittää onko Camille, joka käyttää samaa asemaa, kenties jossain siellä. Ei ollu, se joutuu lähtee niin aikasin, et vältti tän sirkuksen.



Jossaa välissä sit alko tulla taas junia, mut ne joutu mene kauheeta mateluvauhtii siihe laiturille ku oli niin paljo ihmisii. Ja ne seiso paikallaanki kauheen pitkään ku ovia ei tietenkään meinannu saaha kiinni junasta tunki ulos porukkaa jotka ei meinannu päästä pois ku niin paljo ihmisiä tukkeena. Ja tietty sitte ihmiset tunki junaan. Jossaa välissä joku nainen tuupertu siih laiturille ku astu ulos junasta. Kai. En nähny mitä kävi, mut huomasin ku väki alko huutaa et "eki-insan!" (semmosii tyyppei jotka siel assal työskentelee) ja joku oli sit kumarunen sen naisen luo.

Sitte ku lopulta väki alko vähä vähenee pääsin väkijoukossa kioskille asti ostamaan purtavaa ja juotavaa. Oli inhottavan hiostavaa ku paljo väkee ja sateinen sää. Siihe tuli joku naine sanoo, et se voi pahoin ja sit se oli polvillaa maassa niin kauan, että kaks poliisii tuli hakee sen ja talutti sen pois. Ja aika pian perään kuulu ambulanssin sireeni. Veikkaan, että sitä varten.

Niit junii sit tosiaan alko tulla, mut ne oli jo aina iha täysiä jo tullessa enkä todellakaan viittiny edes yrittää tunkee niihin sardiinipurkkeihin. Joten ootin niin kauan, että tilanne normalisoitu sen verran, etten rusennu sinne junaan.

Tunnin ja 45 minuutin odottelun jälkeen kello 9:25 pääsin sit vihdoin ja viimein lähtee (koulu alkaa 8:35) kohti Yokohamaa jossa vaihan toiseen junaan. Paitsi että seki linja oli pysähtyny. :D Joten jouduin jumittaa vielä toisen tunnin siellä. No, ainakin tein pari hyvää työtä. Joku ulkomaalanen liikemies tuli kysyy, et puhunko japanii ja et miks ei oo junaa. Nii kerroin sitte, että kuullutuksis puhuttiin jostaa onnettomuudesta.

Sitte joku nuor kanadalainen jätkä halus päästä Shinjukuun, mut sinneki menevä linja oli jumissa ja se oli hukannu lippunsaki. Nii kysyin sit mite Shinjukuun pääsee ja ku ei parempaakaa tekemistä ollu nii saatoin sen linjalle jolla se pääs Shibuyaan jossa se voi vaihtaa toiseen junaan. Se ku on vähä eri paikassa ku ne muut linjat oli.

Loppuen lopuks pääsin sit kouluun 11:10. Must oli jotenki huvittavaa ku samassa junavaunussa tullu ykkönen juoks hirveellä kiireellä siel junasta bussipyskille. Itte tietty kävelin iha rauhas. Jos on jo yli kaks tuntii myöhäs jonku tämmösen takii nii haittaako se nyt niin jos on viel minuutin pari lisää? Sitä paitsi siel se oli samasel bussipysäkil ku mie pääsin sinne asti ja kävin kaupan kauttaki. :D

Koulus ei sit kyl ollukaa kovin paljo oppilaita ku kaikki muutki oli myöhäs samasesta syystä. Hostit sano, et oon oikeestaan aika onnekas, koska näin pahaa ruuhkaa tapahtuu kuulemma kerta kymmeneen vuoteen. :D Ilmeisesti syynä oli sitte joku tekninen vika loppuen lopuks. Jotkut junat oli vaa yhtäkkii pysähtyn ja niitte oli pitän tulla ulos niist junissa jossaa sillalla mihi se stoppas. Kokemus se on tämäkin. :D

Elukoita, baseballia, shoppailua ja ruokaa

Okei, mun on pakotettava taas itteni kirjottamaan. Jotenki ei ikin huvita. :P



26. päivä sunnuntaina menin eläintarhaan. Siihen samaseen Zoorasiaan jos kävin aikasemminki Senzakien maman kaa. Täl kertaa se oli joku Mitsuhashi-sanin juttu. Oli tosi ihana ilma varsinki ku edellisenä päivänä oli satanu vettä aamusta asti ja mulla oli tietty pää kipeenä koko päivän. No heräsinki kyl vast kaheltatoista ja olin et voisin nukkuu samantien huomiseen ku tämmönen keli.

Siel eläintarhassa oli paljo erimaalasia, vähä niinku siin Mitsuhashi-sanin kotokonsertiski. Juttelin enkuks jonku srilankalaisen kaa ja japaniks jonku kiinalaisen kaa. Puhuttiin koulusta ja se ei ollenkaan tajunnu ku sanoin, että mun mielestä ei oo mitään järkeä opiskella koulua varten niinku japanilaiset ja kiinalaiset. :P Kyl ainaki Suomessa on opet monesti muistuttaneet, että itteään varten sitä opiskellaan ja niin on parempi. Nää vaa opiskelee ulkoa sen kummemmin pohtimatta, että pääsis hyvään kouluun.



Joo mut siis oli hyvä ilma ja elukoitaki näky enemmän ku edellisellä kerralla mikä oli tosi kiva juttu. Sitte ku tulin takas nii mentiiki syömää yläkerran Nakamurille. Se on aika kivaa ku tää on melkee ku ois kahet hostit yhtaikaa ku nää Muratat ja Nakamurat on niin hyvää pataa keskenään. :D

Maanantain kuulu aivan armoton kirkuminen naapuriluokasta ku Usui kävi viemässä niille niitten palkintojäätelöt. Mut on se Usui kyllä niin paras. Seuraava etappi oli tietenki meidän luokka ja olihan sillä jätskit meilleki vaikka hävittiinki Ishiin luokalle. Ja koulun jälkee kävin sit viel Sinin kaa syömäs jäätelöö Tsurumil jos eka poukkoiltiin ympäriinsä ettimässä postia.



Tiistain oltii taas syömäs Nakamuril ja koulus ei tapahtun mitää. Kävin vaa taas tuhlaa rahaa Kawasakin Book Offis Sinin kaa. Keskiviikkon oli hyvä päivä koska oli lomaa. Joku edellisen keisarin syntymäpäivä nii lähettii sit Sinin kaa Shibuyaan shoppailee. Ostin jopa vaatteita, hyvä minä! Ja melkee tuli syötyy lihaa, yöks! Tilasin spagetin juustolla ja tomaattikastikkeella, mut unohin varmistaa et onko siinä lihaa. Oli kieltämättä vähän ällöö syödä sitä ja närkkiä lihoja sivuun. xP Mut siit ravintolast oli hyvät näkymät. Harmi, et olin unohtan kameran. Paluumatkal jäin pois Totsukal ja kävin Camillen kaa karaokes. ^^

Torstain oli sit kouluu taas melkee normaalisti, tosin oli vaa puolikas päivä. Oli joku vanhempainilta, mut japanilaisittain se meinaa, et äidit jotka yleensä ei käy töissä tulee koululle iltapäivällä. Mentii sit iltapäiväks Sinin, Erin ja Mihon kaa Tressaan jumittaa. Tuli ostettuu krääsää. :'D

Perjantain päivän päätteeks meil pidettii kauhee puhuttelu koko koululle ku joku kukkahattutäti oli soittan, että mein koululaiset oli puhunu rumasti jossaa. Käyttäneet semmosia sanoja ku kusai, kimoi ja uzai (haisee, ällöö, ärsyttävää). Ja sitte joku edellises äitien iltapäiväs ollu äiti oli kauhistellu ku mein koululaiset istuskeli maassa konbinin eessä. Jotaa aiheellistaki valitustaki sentää oli. Jotkut oli taas syönny raamenia bussissa ja joku neljän hengen porukka vallannu neljä kahen istuttavaa penkkii. Minuu vaa nauratti ton ekan jutun kohalla ku siitä jaksettiin 20 minuuttia pauhata ja käytettiin ilmaisuja "se sattuu henkilöä sydämeen ku käytätte tuollaista kieltä" ja "pohtikaa sitä syvällä sieluissanne".

Koulun jälkee tapasin Camillen Higashi Totsukalla, mut sil penteleel oli ollu lomapäivä nii eihä sillä ollu koulupukuu enkä vielkää saanu koulupukupurii sen kanssa. :P Shoppailtii yhes Loft nimises krääsäkaupas ja käveltii ympäriinsä. Ja toki mentiin sinne Book Offiin ja paluumatkal tultii pimeetä joenvarsireittii takas. Nii Golden Week alko. :D Se on vaa nimitys tämmöselle ku monta lomapäivää sattuu putkeen täs kevääl.

Lauantain jouduin menee kattoo baseballii. :( En mie mistää baseballista mitää tiiä. Menin Nakamurien Masakon ja sen poikaystävän kaa. Sen nimi on ehkä Shunsuke. Mut ainaki sen sukunimi oli Shiraki. Samat tyypit joitte kaa oli Yoyogis hanamil eli kirsikankukkapiknikil. Tuntu vaa taas vähä ylimääräselt ku olin vähän ku kolmantena pyöränä, mut ittepähä ne halusivat viiä mut kattoo baseballia. :D Eikä antaneet mun maksaa ees mitää omii ruokiini.



Mentii siis Yokohama Stadiumille joka on aika lähel Minatomiraita ja kiinalaiskorttelii. Se oli joku central league ottelu, Chuunichi Dragons Nagoyasta vastaan Yokohama Baystars. Ne kaks kumma kyllä kannattivat noita Dragonseja. Sanoin, ettei mitää välii kumpi voittaa ku en tajuu mitään säännöistä, mut oikeesti kannatin salaa Baystarseja. ;D Suski (nimeän tästä eteenpäin Masakon poikaystävän Suskiks, koska se sano, että sen nimi kuulostaa siltä) sano, ettei toi vetele ja osti mulle Dragonsien paidan.

Ei se ollu loppuen lopuks niin tylsää ku pelkäsin ja Yokohama Baystars vielä voittiki. :D Ottelun jälkee käppäiltiin sitte Akarengalle (semmoin punatiilinen satamarakennus jos on paljo kauppoi), mut ei siel ollu mitää (vaikka nyt on Jokohaman sataman 150-vuotisjuhla ja siel ois pitän olla jotaa) nii mentii vaa syömää kiinalaiskorttelii.

Sunnuntainakaa en saanu nukkua pitkään ku menin Camillen kaa Harajukuun. Tai no mentiin Shibuyaan ja käveltiin sieltä. Kävästii ennen shoppailua Meiji Jingussa. Se on semmonen iso temppeli jossa kävin sillo ku olin vast tullu Japanii. Siel oli jonku rikkaan häät menossa nii ei päästykää iha sinne kunnon temppeliin asti. Pakko sen oli rikas olla ku semmoses paikas pysty häitään viettään. Sain taas ostettuu vaatteita, hyvä minä..! :D



Maanantainakaan ei saanu nukkua ku oli Sinin synttärit ja mentii juhlimaan niitä Tsurumille. Alun perin Mihon ja Irahan piti tulla, mut Miho sairastu ja Irahalle tuli joku serkku käymään nii tuliki vaa Eri. Mut se toi jonku kaverin mukanaan. Tosin mie ja Sini myöhästyttiin tunnilla tapaamisesta ja puolella karaokesta ku koko Keihin Touhoku (junalinja jolla molemmat oltii tulossa, eri suunnista tosin) pysähty onnettomuuden takii. Mikä ehkä tarkottaa, että joku päätti koittaa päättää päivänsä raiteilla, mut en tiiä.

Kumminki, ehittii sitte puol kahekstoista karaokeen ja siellä sitte oltii seittemään asti. :D En oikee tajunnu täysin koko juttuu, mut jotenki se oli ollu, et ku Eri ja sen kaveri oli ollu siel tokana jonottamassa nii saatii laulaa 550 jenil per henkilö (mikä on aika mielettömän halpaa) jos oltii sinne seittemään asti. Ja virvotusjuomat kuulu hintaan ja lisää sai ottaa aina ku halus. Ruoka oltii tietty salakujetettu sisään nii ei ostettu niiltä mitää ylihintasta. Loppuajasta alko loppuu ideat keske nii laulettii sit Sinin kaa samoja mitä oltii jo laulettu. Eri ja sen kaveri laulo koko ajan jotaa Bump of Chicken nimistä bändii.

Mun ja Sinin bravuuri on Lordin Would You Love a Monsterman? :'D Laulettii se ainaki kolmesti tuol. Oo ja oon ylpee itestäni ku lauloin Erin kaa japanilaisii laului. Muun muassa Evangelionin ja Sailor Moonin tunnareita. xD



Tiistain oli tarkotus mennä Hayamaan meren rannalle grillijuhliin, mut satoki vettä koko päivän. Nii oltii sit sisällä. Ja ei jösses mikä talo! *___* Kolme kerrosta, kaks keittiöö ja merinäköala melkee joka huoneesta. Se oli sisustukseltaa ku jostaa pohjoismaisesta design-lehestä ja näytti melkee et niil on nii paljo kamaa, ettei tavarat riitä. Siel oli semmoin iso vähän tatamityylinen huone (mut ei ollu tatami) jos ei ollu yhtään mitään. Ja semmonen huone jos oli piano, neljä mikkii, kitaroita ja äänieristetty koppi rumpusetille. Ja totta kai kotiteatteari jossa valkokangas tuli semmoset jättiläismäisten merelle päin olevien ikkunoitten eteen. Ja kylppäri oli kolmannes kerrokses, seinät lasii ja merinäköala sieltäki. Kelpais mulle tommonen kämppä..! :D

Sen omisti semmoin pariskunta jotka oli molemmat joittei menestyvien firmojen pomoja. Sen naisen firma teki vissii kännykkäpelejä. Ai nii ja niil oli tosi tutun näkönen astiasto. Nimittäin TEEMA-astiasto. ;D Ja Iittalan ruokailuvälineet. Porukkaa siel oli yhteensä sen omistajapariskunna lisäks neljä pariskuntaa, minä, Masako ja Suski. Joskus aika myöhään tuli sitte viel Masakon isosisko Aya ja sen poikaystävä jonka nimee en ees kuullu. Oli aika iso pussillinen tyhjii viinipulloi illan päätteeks. :D



Suski halus tietää mitä oon tehny sil paidal jonka se osti mulle. Käski panna yöpaidaks ku sanoin etten viel mitää. Se on kiva tyyppi, mut en tykkää jutella sen kaa ku tunnen oloni aina nii tyhmäks sen kaa. :'D Sil on aika hiljanen ääni nii en saa ikin selvää mitä se sanoo ja nytki jouduin sit kolmesti pyytää sitä toistaa ku se halus tietää onko miun onigiris jotaa täytettä.

Tänäänki sato vaa koko päivän ja päähän koski. Mentii yläkerran rouva Nakamuran kaa semmoseen klassiseen konserttiin. Se oli jonku musiikkiyliopiston valmistujaiskonsertti ja siel soitti sen Nakamuran viulun soiton opettaja. Oli iha mukavaa. Illal otousan halus taas esitellä ruoanlaittotaitojaan nii syötiin jo kolmatta kertaa mun täällä olon aikana yakisobaa. Kysyin osaako se tehä muuta ruokaa nii se nauro ja sano et ei. :D

Semmosta. Huomenna taas kouluun ja lauantaina tosi aikaseen aamulla autolla kohti Kiotoa! :D

毎日忙しい２ 〜 Mainichi isogashii 2

Oolrait, jatketaan siitä mihin jäin, eli keskiviikkoon 15. tätä kuuta. Kolmas valinnainen alko. En päässy tälläkään kertaa ihan ykkösvalintaani, mut on tää korutyö kivaa vaikka mul oli se ykköselki. :) Nyt meil on kyl joku uus ope. Koulun jälkee jäin junassa pois yhtä asemaa ennen normiassaa jolla vaihtasin metroon. Eli samasella Higashi Totsukalla jolla viikkoa aikasemmin tapasin Camillen. Löysin rakastamani Book Offin (paikallinen divariketju) ja 100 jenin kaupan.



Se on kyl vähä ihas paikas ku se asema on mäen päällä ja ne toisella mäellä ja välissä iso kuoppa. :'D Iha karseet portaat molempiin suuntiin ja sit semmonen iha pilkkopimee "joenvarsireitti" (lainausmerkeissä koska en mie sitä joeks kutsus, vähä isompi oja vaan...). Siin on joku koulu ja sit semmonen isojen lehtipuitten reunustama tie eikä siin oo omia katulamppuja nii siin oli aika pimeetä... Portaista ku meni tullessa takas nii piti pitää kaiteesta kii ku oli nii pimeetä, et pelkäsin et kaadun ja tapatan itteni ku ne oli aika jyrkätki portaat. Illal sitte katoin telkusta okaasanin kaa Vaimoni on noita leffaa jonka oon joskus jossaa lentokoneessaki nähny, sen sijaan, että olisin kirjottanu blogia ku kerra aikaa olis ollu...

Torstaina alko sitte viel vähä lisää valinnaisii. Se on hassu päivä ku ollaa koko aamupäivä jossaa muualla ku omassa luokassa. Eka mul on kuvista (piirretään toisiamme mallista...), sitte alko uutena kalligrafia. Ja hyi kauhee se opettaja on pelottava. D': Oon joskus kertonuki siit tyypistä, se on ihan karseen tiukka kaikkien sääntöjen kaa. Njuu, eka kerta ku oon kokeillu kalligrafiaa eikä se kuulkaa oo niin helppoo ku mitä vois luulla. Eihä siinä ku piirretä siveltimel joku töherrys mallista.

Mut joo, ehkä mul on jotaa lahjoja, koska se opettaja jopa hyväksy mun työt yleensä kerran korjauksen jälkeen. Tai no tuhlasin iha hirveesti paperia ku piirtelin ja sit kävin yhen näyttää, se korjas rumalla oranssilla musteella, mie tein muutaman uudestaan ja kävin näyttää ku olin melkee tyytyväinen ja yleensä se ihme kyllä hyväksyki sitte sen. :D

Nii ja sitte miun kahen tunnin valinnainen torstaille on fashion design. Myö tehään paita. :D Tai siis meil on valmis paita ja sitte me koristellaan se. Se on tähän mennes ollu aika kivaa. Ekal kerral ei tehty oikee mitää, suunniteltii vaa.

Koulu jälkeen jäin Sinin ja Soyonin (korealainen vaihtari) kaa koululle juttelee opettajien kaa (et jos alkas taas japanin tunnit, tosin Soyon on nii hyvä japanis, et se ottaa normaalisti osaa kaikille tunneille). Ja hakee niille puuttuvat liikkakamppeet. Samal sit kysyin yhelt uuelt opelt, et voitasko myö saaha nää koulupuvut, ku Hakuhous vaihetaa koulupukui ens lukukaudest alkaen (vuoden pääst) nii eipä ne näitä enää tarvi. Miusta seki oli joku uus ope, se on jotenki latinon näköne se naine. Mut se oli ainaki et joo, hyvä idea, mut pitää kyl viel pehmitellä Akaokaa, koska sil on ilmeisesti joku vastuu näist... Joskus aiemmin kysyin Akaokalta ja se oli vähä nihkee asian suhteen, mut ehkä toi naine auttaa meit saamaan ne puvut. Tapasin sen itte asias täs yks päivä käytäväl ja se oli et "annetaa tälle viel aikaa, et on täs viel toukokuun loppuu asti aikaa". Mut ainaki meil on yks puolellamme. :D

Menin sit Soyonin kaa yhtä matkaa ku se asuu Higashi Totsukal jossaa. Ääh, oon sen senpai, mut se puhuu parempaa japanii ku minä. (T.T) Enkkuu se ei osaa. Tai no se sano, et se ymmärtää, mut ei osaa puhuu yhtää ku ei ne opettele puhuu sitä Koreas, ne vaan pänttää kielioppii ja sanastoo. Vähä niin ku Japaniski.

Ja sitte senpaista puheen ollen... Meil ku on tääl nyt uusii ykkösii nii se on jotaa niin friikkii ku ne puhuu mulle tosi kohteliaasti ja kumartelee käytäväl. :'D Bussiski yks päivä ne tapitti minuu ja kysyin, et onko mun naamal kenties jotaa ja ne meni iha paniikkii et "ei! oot vaa niin nätti!" O___o;; Ja sitte joku löi kaveriaan ku se sano mulle bai bai eikä sayonara niinku senpaille kuuluu. :'D Jos joku nyt ei tiiä niin senpai on nii se on vaa joku ylempiarvonen ns. "samassa lajissa" eli tässä tapauksessa koulunkäynnissä.

Perjantain meil oli liikas kuntotesti, mut en oikee jaksanu tsempata. :P Mut mitäpä tuosta, nääki on joko rapakunnossa (kuten minä) tai sitte iha himourheilijoita (luetaan "urheiluklubilaisia"). Long home roomil meil ei oikee ollu mitää tähdellistä tekemistä ilmeisesti koska Usui imitoi koulun muita opettajia. :'D Ai nii paitsi et sitä ennen meil oli kemiaa (jonka opettaja Usui on) ja se pisti miutki tekee pistarii. En mie mitää alkuaineitte nimii japaniks muistan, nii kirjotin suomeks ja kirjotin vaa et "sensei ganbatte" (tsemppiä ope).

Lauantain menin Yokohamalle leikkii Katjan ja Sinin kaa. Katja halus löytää Yokohaman Book Offin nii käveltii sitte ettimään sitä, jumitettiin siel, otettii safkaa assan Starbucksista ja syötii ulkon koska oli nii paljo väkee sisäl. Mut mitäpä siitä, oli tosi lämmintä. Ja nähtii ehkä veikein polkupyörä ikinä. :'D Joku ulkomaalanen pukumies ja sil oli semmoin ihmeellinen kirjava minimaalinen polkypyörä joka meni vähän kasaanki. Se oli hieno. Katjan piti lähtee aikasemmi johonki Rotaryjutuu nii myö mentii sit vakio Stabaamme istuu ja lukee/piirtämään. Jälkimmäinen noista tietenkin Sini koska minä en osaa piirtää.

Sunnuntain ei tapahtunu mitää ihmeellistä, paitsie että käytii syömäs intialaises ravintolas, sen tarjoilija veikkas minuu romanialaiseks ja söin herkullisinta ruokaa pitkään aikaa. Maanantainkaa ei tapahtun oikee mitää. Tai no menin Sinin kaa Kawasakiin koulu jälkee. Ja sama tiistaina ja keskiviikkon. Tiistaina jumitin siel Book Offis ja sit siel oliki enkun kielisii kirjoi. Tutkin niitä iha vaa aikaa tappaakseni ja sit joku japanilainen vanha mies alko juttelee mulle enkuks. :D Se oli hassuu, vastasin alkuu vaa japaniks ku en osannu enkuks ku se oli japanilaine. :'D Se kerto, et se oli joskus nuorena jenkeis opiskelemassa ja et se kerää kirjoja ja ostaa aina vaik kuin eikä ehi lukee samaa tahtii ku ostaa. Ja mie tietty nyökyttelin, et joo, tuttu tunne. :D

Ai nii ja keskiviikkon oli viel se, et myöhästyin koulusta... Ja sain kemian pistarini takas! Usui ei ollu jaksanu ganbaroida ja googlettaa mitkä on suomeks jaksollisen järjestelmän kolme ekaa rivii. Mut se oli kirjottan, et "kiitos, opin jotain" ja merkkas oikeiks kaikki jotka kuulosti tarpeeks paljon samalta ku enkuks.

Tiistaina näin ekaa kertaa elämässäni ku jota kuta kirjaimellisesti ängettiin sinne junan sisään. o__o Se asemamiekkonen oli vaa et, jääkää oottaa seuraavaa junaa ku se siinä oleva oli jo niin täynnä. Ette työ kyl varmaa oikee käsitä mitä se meinaa ku sanon, että se oli täynnä, mutta koittakaa kuvitella. Siis oikeesti niin täynnä, että ovia ei meinata saada kiinni. Ja sit siin oli yks äijä joka ei millää voinu jäädä oottaa seuraavaa junaa, nii sen asemahemmon piti sit vaa työntää sit sisää ku ovet oli menos kii. Ja sai se sen sinne ängettyyki, mut takki kyl jäi oven väliin. :'D

Torstainakaa ei tapahtun mitää. Paitsi et pääsin kunnol alotaa paitani koristeluu fashion designis. :D Tänää meil oli taas liikas jotaa kuntotestityylisii, mut vaa ne jotka halus teki nii mie jumitin joitteki kaa sit salin laidal. :D Ai nii ja sitte jossaa väli joku vaa ryntäs mein luokkaan kiljuen ja sen perässä tuli Usui ja naapuriluokan Ishii (liikan ope, Usuin hyvä kaveri ja opetti miulle japaniiki). Tosin Usui jäi ovelle pidättelee Ishiitä joka karju jotaa mukavihasena, heristi nyrkkiä ja pyrki sisään. Ja ne puhu jotaan jäätelöstä. O__o

Iltapäivällä long home roomilla sitte selvis mistä oli kyse: Usui ja Ishii oli kai lyöny vetoa ja järkeilisin, että häviäjä ostaa voittajan luokalle jätskit. Ainakin päätellen siitä, että kaikki kannusti huutamalla yhen kalliin jäätelömerkin nimeä. :'D Pelattii siis Usuin luokka vastaan Ishiin luokka kolmessa lajissa korikses, lentikses ja semmoses pelis joka ainaki meil tunnettii koulus nimellä "kahden tulen välissä". Minen kyl ollu mukana (mikä vähän harmittaa) koska en tienny tämmösestä enkä ollu osannu laittaa liikkakamppeita päälle (ja tällä hameella ei tosiaankaan harrasteta liikuntaa). Eikä ollu kameraakaa sen puoleen. :/ Ikävä kyllä mein luokka hävis. Mut hauskaa oli. :D

Näin. Nyt olen taas saanut blogini ajan tasalle. Pitäs alkaa lähettää tavaroita jo Suomeen. :( En halua ajatella tämmösii... Mul on iha kauheesti kirjoja. Ja mangaa. Ja semmosii ison puhelinluettelon kokosii sarjakuvalehtii. Kuten sanottu, en tahdo ajatella asiaa...

Moi, moi tältä erää. Koitan tehä seuraavan päivityksen aikasemmin ku tän. :D

毎日忙しい 〜 Mainichi isogashii

Joo, tiedän, että olis pitäny kirjottaa ajat sitten... Oon vaan pitäny itteni niin kiireisenä viime aikoina. Pidemmittä puheitta taas niitä poppareita kouraan, mukava asento tuolilla ja lukemaan.



6. huhtikuuta maanantaina siis tosiaan alko koulu taas. Sitä seuraavana päivänä oli pelkille uusille ykkösille jotaan ja koska olin vapaalla, lähin naapurin Nakamurien äidin ja toisen tyttären (eri tytär ku viimeks) kaa Kamakuraan. Oon käyny siel ennenki, mikäli joku muistaa... Oli tosi lämmin, kiva aurinkoinen päivä ja sakurat oli täydessä kukassa. :D Oli aika paljon porukkaa, mut kumminki vähemmän ku edellisellä kerralla, jollon sattu olemaan shichi-go-san niminen juhla.

Kävästii kävelee semmosessa samassa temppelissä, jossa edellisellä kerralla oli japanilaistyyliset häät menossa. Oltas vissii eka oltu menos sinne isolle Buddhalleki, mut koska siel oli niin paljon väkee ja tiet ruuhkasii (oltii autolla, vaikka pääsee sinne junallaki) nii päätettiiki mennä johonki toiseen vähemmän tunnettuun temppeliin. Onneks mentiin! Siel ei ollu paljo ketään (paitsi japanilaisia vanhoja miehiä hienojen kameroiden kanssa ottamassa kuvia kukista), joten saatiin ihailla paikkaa rauhassa. Ai nii ja satuin iha ohimennen tapaa Nikolain! Se on niitä vaihtareita, jotka tuli mun kaa samaa aikaan. En muistanukaan, et se asuu Kamakurassa...



Kamakurasta lähettii ajelee takasi päin vähä kiertoreittä, koska mentii käymää lyhyesti merenrannal ja sitte Nakamura okaasanin isosiskon luonna. :D Jostaa kumman syystä se halus antaa mulle niitten minimaalisen sitruunapuun ainokaisen sitruunan, ku sanoin, etten oo ennen nähny sitruunaa kasvamassa puussa. :'D Niin ja tiesittekö, et appelsiinipuissa on piikkejä? :O Toi saa nyt melkee kuulostaa, et niil ois ollu joku isoki piha, mut oli se tietty japanilaiseks aika iso..!



Suraavan päivänä (8.4. keskiviikko) jouduttii aamul taas salii kuuntelee jotaa pauhausta ja sitte myö vaihtarit jouduttii pienimuotoseen haastatteluun koko koulun eteen. Ne oli ne niitten perusjutut, et "mistä ruoasta tykkäät". :P Koulu jälkee tapasin Camillen (sen ranskalaisen joka asu miun kaa samal Nakayamal) Higashi Totsuka nimisel asemal, joka on miun nykysen koulureitin varrel. Se nimittäin muutti nyt Totsukalle, joka on Higashi Totsukasta seuraava ja jolla mie aina vaihan metrosta junaan ja toisin päin. Siel on semmonen iso Aurora Mall niminen ostoskeskus jos seikkaltii jonku aikaa. Ja sitte kans etittii postia ja kysyttii poliisisedältä neuvoa ku ei oikee tiietty missä se on. Ostettii kaupasta evästä ja kiivettii semmoselle minikukkulalle, jos oli kahen penkin puisto. :'D Syötii sit siel ja sitte huomattiiki, et siin iha reunal on joku iha minimaalinen temppeli, nii käytii sit siinki. Hostit sano jotaa jälkeen päin, et siin minipuistos ois tapahtunu jotaa ikävää, et olkaa varovaisii.

Torstaina menin koulun jälkee vielä yhelle hanamille. Lähettii Sinin (se uus suomalainen vaihtari), Erin ja Mihon kaa koulun lähel olevaa Mitsuike-puistoon (sama jos olin viimeks Mitsuhashin kanssa). Istuttii penkille syömää jäätelöö ja säheltää kameroitten kaa. Sillo siihe tuliki joku naine tarjoutuu ottaa kuvaa ja se alkoki juttelee mein kaa. Se oliki kiinalainen ja se oli Pekingistä, mut opiskelee nyt tääl. Loppuaika lähinnä vaa käveltii ympäriinsä ja juteltii. Löyettiin leikkipuisto ja pelleiltiin sitte siellä. :D Sitte ku kyllästyttiin puistoon nii mie ja Sini mentiin viel Yokohamaan ettimään Citibank nimistä pankkia joka oli vähän hankalas paikas. :/



Perjantaina lähettii vaa suoraa koulust Sinin kaa Yokohamaan. Tosin matkalla sinne tuli törmättyy tuttuihi. Eka Tsurumil yks tyttö, joka oli ennen Hakuhous, mut oli nyt vaihtan kouluu (jos joku muistaa kun kerroin, et jotaa oli kiusattu, nii se on kai tää tyttö ja sen kenkii oli kaadettu tomaattimehua). Sitte viel Yokohaman asemal jossa on varmaa kymmenentuhatta ihmistä törmäsin iha kirjaimellisesti nykyseen host-äitiini. :D Yoksul sitte istuttiiki vaa Starbucksis pari tuntii. Tehtii jopa jotaa hyödyllistä ja opiskeltii kanjeja. Mentii sen jälkee ottaa purii, mut se vempain oli iha rämä. Siin oli viel 18 sekkaa aikaa valita mitkä 6 kuvaa kaheksasta haluaa, mut me ei ehitty valita ku 3 ku se siinä 18 sekunnin kohalla päätti, että aika loppu. :/ Ja sitte se missä niit koristellaan oli kans iha sökönä, koska se kynä ei toiminu ollenkaan, nii en voinu piirtää tai kirjottaa mitään. :( Joten otettii uus puri eri purimaatis ja haukuttii edellinen. Olinki sit aika myöhään kotona. :D Mut onneks näit ei haittaa.

Lauantain (11.4.) kävin karaokessa Tsurumil! :D Oli aika paljon väkee ja kaikki Sinin lisäks mun edellisiä luokkalaisia: Masumi, Iraha, Kiyoe, Sara (se ärsyttävä nörtti, me ei oikeestaan pyydetty sitä mukaan, mut se kuuli ku juteltii ja oli et joo, kivaa, minäki tuun!) ja totta kai rakas Erini. Ehkä oli iha hyvä, et toi Sara oli mukana niin mun ei ainakaan tarvinnu niin hävetä surkeeta lauluääntäni. ...tosin mihin sitä tarvii ku laulaa Lordia? :D Ja eiku uusiks Sinin kaa Yokohaman Stabaan laulujen jälkee. :D



Sunnuntain jouduin taas herää aikasin. Lähettii nimittäin näitte miun hostien ja yläkerran Nakamurien kaa Hakoneen..! :D Tosin mie olin ihan naatti koko päivän ja nuokuin vaa puoliunes ja kommentoin välil et "väsyttää...!" Oli kyl kiva reissu. Syötii aamupalaa jonku järven rannalla (jossa seilas joku ihmeellinen viikinkipaatti) ja sitte kävästii sen rannal olevas isos temppelis. Sitte onseniin eli kuumaan lähteeseen (jossa nukuin pää altaan reunalla) ja viimiseks syömään tosi namii pizzaa italialaiseen ravintolaan. Mut olli kyllä niin ihanaa päästä nukkumaan kotona!

Seuraavan maanantaina alko sit kunnolla koulu. Mun uus valinnainen maanantaille on nyt sitte näköjään kosketinsoittimet. Olin niin ilonen ku se opettaja kutsu minuu sukunimellä niin ku kaikkia muitaki. *___* Koulu jälkee mentii Mihon, Erin ja Sinin kaa Tressaan (ostoskeskus koulun lähel) ottaa purii. Oisin halunnu ostaa bussikortinki ku se vanhentu, mut enpä saanu nostettuu rahaa jostaa syystä. :/ Koulun jälkeen sain vihdoin tehtyy sen mitä oltii jo Päivin kaa suunniteltu useempi päivä: eli soitettii toisillemme Skypellä. Mikä oli aika hauskaa. :D Tosin vähä epämukavaa ku Päivin hostäiti ilmaantu ja sit se vaan tuijotti mua. O__o Ja okaasan sano, et se luuli äänestä, et juttelen pojan kaa. :'D

Tiistaina alko sitte toine valinnainen... Mikä osottautu judoks. Mua ei näköjään kelpuutettu kuvikseen. :P En voi väittää olevani iha hirveen innoissani tästä, koska se on kaksari ruokkiksen jälkeen jota ennen on jo ollu tunti liikuntaa. Joka on tanssia ja se on oikeestaan aika rankkaa. Joudutaa vetää jotaa ihme käsiliikkeitä aika nopeeseen musiikkiin ja juoksee paikallaan samalla. Ääh no se judo vois kai olla ihan ok... Ainakaan se ope ei ollu mikään hirviö. Mut en tykkää tehä kuperkeikkoja, niskat menee jumiin. Varsinki ku mul on jo muutenki kaikki paikat kipeenä. Nimittäin ku mun nykynen aamujuna jol tuun on niin täynnä, et miun laukku ku jää jonneki välii nii se on siellä ja pysyy ja sitte mie seison sen 2 x 10min takakennossa ku en muutakaan voi. Voisin tietty pitää laukkua jossaan muualla ku selkäpuolella, mutta en taida riskeerata näin lyhyen hameen kanssa...

Kumminki, siel judos tehtii iha kauheesti erilaisii kuperkeikkoi ja se ukemi on iha erilainen ku aikidossa (joka on ainoo ukemi jonka tähän mennessä tiesin -sillä että osaisin sitä tehdä). Koulun jälkee oli vähä naatti olo, mut totta kai taas Sinin kaa Yokohamaan ja Starbucksiin. :D

Semmosta. Sakurakausi on nyt sitten ohi. Kerron lopput seuraavassa, tää on jo niin ylipitkä. :'D