Tällä kertaa onki vähän reilummin kerrottavaa, että varaa aikaa, hae naposteltavaa ja ota mukavampi asento. :D
No niin, aikajärjestyksessä: maanantai 20.10.08
Koeviikko alkoi. Maanantaina minulla oli koulussa vaan japanin koe. Opettaja oli tehny minulle oikee erityiskokeen. Piti tunnistaa kuvista mikä on kyseessä ja mihin vuodenaikaan se liitetään ja sitte kertoa kolmesta kuvasta. Oli ehkä hitusen tylsät 45 minuuttia ku sain omani valmiiks vartissa. :D Sain sen tänää takas. Paljo oli opettajan kirjotusta, mut en minä siitä mitää tajua. Oli siin kumminki Totoro-leima jossa luki "tosi hyvin tehty".
Kokeen jälkee päästiin kotiin ja mie lähin Hisaen kanssa Yokohamaan (Yokohama on aseman nimi siin on ympärillä paljo kaikkia shoppailupaikkoja niinku joskus aikasemmin varmaan kerroin ku oli Yuukin kanssa siellä). Eka kerta ku menin luokkakaverin kanssa johonkin koulun jälkeen nii olin tietty tosi ilonen. ^___^ Käytii syömässä pastaa ja Hisae pyys, että minulle tehää kasvispasta. Sitte vaa kierreltii ympäriinsä ja se näytti minulle muutaman hyvän shoppailupaikan ja tietty otettiin purikuraa.
Tiistaina ja keskiviikkona niin ikään oli vaan pelkät kokeet. Tiistaina oli englannin vuoro (josta muuten sain luokan ainoana täydet pisteet) ja keskiviikkona matikka. Matikkaki meni ihan hyvin, sain 69/100 ja pääsin 31 oppilaasta 16 parhaan joukkoon. Iso osa oppilaista (14) jäi alle 40 pisteen.
Kumminki... Keskiviikkona host-perheeni lähti Sendaihin jossa mama-sanin perhe asuu. Se on vähä pohjosempana ku Jokohama. Minut oli kyllä otettu mukaan, mutta viikonloppuna sattupi olemaan se PIEE:n retki. Niinpä menin aluevalvojani (Mitsuhashi-san tästä eteen päin) luo punkkaamaan perjantaihi saakka. Keskiviikkona auttelin sitte sitä ostosten kanssa ja istutin sen kanssa tulppaaneja. Tei melkee kaiken työn ku se on jo semmoin vähä vanhempi mummeli joka tykkää pukeutua kimonoon ja joka ei jaksa nostella mitää painavaa. Se on huolissaan ku en osaa puhua kohteliasta japania ja jakso koko ajan huomauttaa ku sanoin väärin (mikä on tietenkin hyvä juttu). Mut mie puhuin onneks tiistaina Usui-sensein kanssa ja nyt opettajat koittaa järkätä minulle yksityisiä japanin tunteja niille tunneille joilla en tajua mitää.
Torstaina sato kaatamalla ku tulin koulusta. :( Oli onneks sateenvarjo, mut se on aika pien nii hihat kastu. Mitsuhashi-san oli parhaillaan pitämässä enkun tuntia kahelle rouvalle ku tulin. Mieki sitte osallistuin keskusteluun. :D Illemmalla menin Mitsuhashi-sanin kanssa ostamaan elektronisen sanakirjan (sen mielestä minun kannattaa ehdottomastia hankkia ku se kuulemma edistää ja nopeuttaa oppimista, on kätevä ja melkee kaikilla vaihtareilla on semmonen). No päädyin sitte semmoseen 32 800 jeniä maksavaan, mutta sain sen 19 800 jenillä koska se oli niitten viiminen kappale. Halvemmanki olisin voinu saada, mutta kaikkein halvimmissa ei ollu sitä mahollisuutta, että vois ite piirtää etsimänsä kanjin (se toiminto on osottautunu erittäin hyödylliseks). Ja sitte se toine vähä halvempi oli vaaleanpunanen ja siinä oli pienempi sanasto.
Perjantaina en menny kouluu ollenkaan, vaikka asemalla pitiki olla vasta kahentoista aikaan. Mitsuhashi-sanin piti lähteä johonki, joten se oli sopinu niitten edellisen päivän enkun oppilaittensa kanssa, että se toinen joka asu naapurissa vei minut asemalle heti aamulla ja se toine oli siellä vastassa ja sitte mentii sen kotiin hengaamaan. Sen talo oli semmonen kerrostalotyylinen mitä nää kutsuu nimellä "manshon" (englannin mansion).
Japanilaisissa kerrostaloissa ei oo mitään rappukäytäviä sisällä, vaan ne käytävät kulkee aina ulkoseinustalla ja ulko-ovi on sitte ulos joka kerroksessa. Näihin manshoneihin ei pääse ees aulaan sisälle jos ei oo avainta ja ne on muutenki aika komeen näkösiä yleensä. Sitte toinen yleinen asuntotyypi on apaato (apartment). Ne on vähä ku kerros- ja rivitalon risteytyksiä yleensä ja semmosii harmaita laatikoita useimmiten. Ja niissäki tietty ovet aina ulos.
Noh, sitte kahentoista aikoihin lähin junalla Tokioon. :D Siellä tapasin asemalla Nikolain melkee heti. Se on saksalainen vaihtari ja asuu itseasiassa suht lähellä minuu (ainaki japanilaisittain suht lähellä). Ja puhuu tosi hyvää japania. *____* Kirjotti tekstareitaki pelkästää japaniks ja tosi pitkiä. Ku kaikki oli koossa jakauduttiin ryhmiin ja lähettii joko Harajukuun tai Akihabaraan. Harajukussa mie oon jo ollu nii valitsin Akihabaran. Harajuku on sellain nuorisomuotipaikka ja Akihabara taas sellain anime-/mangamesta.
Suomalaisia ei ollu tullu retkelle muita ku minä, joten ystävystyin aika hyvin autralialaisen Nicolen, ruotsalaisen Ninan ja saksalaisten Carolinin, Sophian ja Nikolain kanssa. Täällä japanissa kylpy on vähä samantyylinen juttu ku sauna Suomessa nii minä ja Nina, Sophia ja Carolin sitte kylvettiiki yhessä (Nicole oli liian ujo). Ei päästy tällä kertaa Olympic Centerissä nii hyvii huoneisiin ku viimeks. :/ Oli kyllä omat huoneet, mutta ne oli tosi pieniä ja mein piti ite pistää sinne lakanat jotka saatii sielt. Ja veskit ja kylpytilat oli yhteiset (mut oli ky ihanan iso kylpyammeki). Olinki jo kaivannu sitä riisiä jota sielt sai ruokalasta. :9
Lauantaina jouduttii herää tosi aikasin. Mentii eka metrolla ja sitte bussilla arvatkaa minne..? Disneylandiin..! :D Oli ihan huippukivaa! Hengasin just näiden edellä mainittujen ihmisten kanssa siel koko päivän. Siel oli ihan hirveesti ihmisiä ja jostaa syystä tosi monet oli pukeutunu joksku Disney-hahmoks. :O
Ekana rynnättii tietty puiston toiseen päähän hakemaan fast pass Haunted Mansioniin. Fast passilla pääs sitte myöhemmin jonon ohi. Mein aika oli 18:35 vaikka kello ei ollu ku jotaa kymmenn vasta. :D No, lyhyesti sanottunu käytii päivän aikana muutamassa laitteessa: Pirates of the Caribbean (siel olevat nuket oli toooosi aidon näkösiä, silmänliikkeet ja kaikki!), joku junajuttu, Peter Pan, vuoristorata (jonotettiin kaks tuntia, mutta oli se sen arvosta ja siinä jonottaessa opittii tuntemaan toisemme aika hyvin kans) ja Haunted Mansion (Nightmare Before Christmas, jonotusaika oli melkee kolme tuntia siinä vaiheessa ku mein varattu aika oli). Muualle ei ehitty. Haluun sinne uudestaan~~ Mut asun aika lähellä, nii ehkä joku vielä lähtee minun kanssa. x3
Puhuin niin paljo enkkua etten varmaa oo eläessäni puhunu sitä nii paljo yhteen menoo. Illalla en ees osannu ajatella suomeks. :'D Mut oon niin ilonen. :D Sophia sano, et se tykkää kauheesti brittienkusta ja Nicole sano, et sil on joku kaveri joka on britti ja ne molemmat sano et kuulostan britiltä. <3 Ureshii~~ Sunnuntaina eli eilen sitte käytii aamupäivällä Asakusassa. Se on semmoin Tokion temppelialue. Sen jälkee oliki hyvästien aika. Ei varmaa nähä toisiamme enne kesäkuuta ja PIEE:n speech contestia. Paitsi että Nicolea tuskin tapaan enää ikinä, sil on vaan puolen vuoden vaihto, jote se lähtee takas tammikuussa. :(

Mutta...missä on kaikki prinssit valkoisine ratsuineen kun niitä tarvitaan?!? Kävelin koko matkan asemalta kotiin (noin 20min) kahden painavan kassin kanssa (toinen oli koululaukku, koska olin joutun ottaa senki mukaa). Ykskän komistus (tai ylipäätään kukaan) ei tullu tarjoamaan apua neidolle hädässä. Mikä japanilainen kohteliaisuus? D:
Näin hieman aiheeta poiketen, ei japanilaiset kyllä oo nii kohteliaita ku väitetään. Tai sitte se on vaa Jokohama... Minulle sanottii, et älä missää nimessä syö tai juo kävellessä, mut kyl tääl vaik kuin moni juo kävellessää. Ja junaa mennään (ja varsinkin poistutaan) kyynärpäätaktiikalla, bussissa kukaan (muu paitsi minä) ei tarjoa vanhuksille paikkoja (ja silti keski-ikäiset ja vähä vanhemmat kattoo minuu aina pahasti ku en nouse antaa paikkaa niille: "saakelin gaijin, ei mitää tapoja", ne varmaan aattelee).
Tänää kävi koulussa semmonen juttu, että matikantunnilla ope bongas Rachaelin (Reicheru, se on haafu, eli sen toine vanhemmista ei oo japanilaine, mut ei se kyllä enkkua yhtää osaa) näpräävän kännykkäänsä. Tai ainaki luuli bonganneensa. Nimittäin siinä vaiheessa ku se tuli Rachaelin luokse vaatimaan, et nyt se känny tänne (se onki muute ainoo ope jonka oon huomannu olevan tiukka tän "ei kännyköitä koulussa" säännön kanssa), nii Rachael oli jo ehtiny piilottaa sen. En huomannu mihin se sen laitto, mut se tyhjens koko pulpettinsa ja väitti kivenkovaa, et sillä ei oo ees kännykkää mukana tänään. Mut miun paikalta näkee suoraan sen pulpettiin ja mie näin sen kännykän aikasemmin siel.
Iha turhaa meni tuntia hukkaan vartti loppupäästä ku se opettaja ei voinu myöntää erehtyneensä (vaikka oikeassaha se tietty oliki oikeesti). Mut sil tuntuu olevan iskostunu aika syvälle tää et "opettaja on aina oikeassa". Hurrasin mielessäni Rachaelille ku se häipy sitte lopulta luokasta ovet paukkuen ja se opettaja säntäs perään huutamaan sille. Minusta se opettaja teki itestään ihan pellen oppilaittensa silmissä. :P Kaikki ei välttämättä ees tienny, et sil oli ollu kännykkä oikeestiki.
Ai nii ja vielä viimoseks..! PIEE:n tyypit anto mulle isäntäperhetiedot! Seuraava perheeni, Senzakien perhe, asustaa Midori-ku nimisessä kaupunginosassa (mikä on aika syvältä koska se on kauempana koulusta ku nykynen asuinpaikkani Tsuzuki-ku ja täältäki on tosi pitkä koulumatka). Perhe on viiskymppinen pariskunta ja kaksi yli kakskymppistä lasta joista toinen asuu kotona, mutta lähtee aikasin aamulla ja palaa myöhään illalla. Isä on töissä Osakassa, joten sitä näkyy kotona aika harvoin. Sitte niillä on kaks koiraa, mutta ne on chihuahua-rotusia. :P Niitä pieniä, tyhmiä ja räksyttäviä koiria. >__> Se äiti pitää shoppailusta ja tahtoo, että mie shoppailen sen kaa. Mistä vetoa, että se tykkää pukea niitä koiria? Ja jee, oma huone sielläkin. ^^ Kerron näistä sitte lisää ku tiedän.
Vähän harmittaa, että pitää lähteä täält Abeilta. Tykkään näistä, nää on tosi rentoa porukkaa ja meil ei ainakaan tietääkseni oo ollu mitään ongelmaa yhteiselossa (en sitte tiiä mitä saan kuulla jälkeenpäin, japanilaisethan ei tietenkään kerro jos jokin on vikana). Mutta siis perheenvaihto on ollu alusta asti suunnitelmissa. Se tulee näillä näkymin tapahtumaan joskus bunkasain (koulun festivaali) jälkeen. 9.10 on kumminki eka mahollinen muuttopäivä. :/ Toivottavasti pääsen uudessaki paikassa käyttämään nettiä, että pääsen päivittämään blogia. ^^ En tiiä muute yhtää kuinka pitkäks aikaa nää on minut ottamassa... Näil on ollu ennenki joku vaihtari vähä aikaa, Abeilla oon eka vaihtari.
Öö ja aloin lukee yhtä coolin olosta sarjaa nimeltä Kuroshitsuji (suoraan käännettynä musta hovimestari) -japaniksi..! Nopeutu huomattavasti miun lukeminen ja ymmärtäminen sen elektronisen sanakirjan avulla. <3 Ja oon niiiiiiin ylpee itestäni ku tajusin ihan ite mikä vitsi piilee siinä, että se sen sarjan päähenkilö sanoo "aku made shitsuji desukara". :D :D Se meinaa, että "olen ennen kaikkea hovimestari" TAI "olen paholainen ja hovimestari" (akuma de shitsuji desukara). :D
Semmosta löpinää tällä kertaa. :D Onnittelut jos jaksoit lukea tänne asti. Kuvaboxiin tulee paljon kuvia tolta retkeltä, että jos joku ystävä/sukulainen jolle en jakele jo kuvia haluaa nähdä niin ilmoittautukoon.
maanantai 27. lokakuuta 2008
Paljon turinaa
Lähettänyt Suvi klo 14.20
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)



4 kommenttia:
Morjens,
Kavinki kattoo kuvat enneku ehin tata lukemaan. Mukavaa et paasit tolle reissulle, naytti olevan mukava paiva.
Ja yhteyttahan niihin uusiin kavereihin voi pitaa esim facebooking kautta.
Miks siun pitaa vaihtaa perhetta? Harmi, oisit nyt ollu tass,ku kerta tykkaat ja hyvin menee.
Cheers,
Malla tati London UK
Moneen kertaan sanottu, mutta... Tää perhe otti miut vaan kolmeks kuukaudeks.
Mä voisin haluta nähä kuvia kuvaboxissa :) Eli ilmoittaudun :D
Ja hyvä muuten että paketti tuli juuri ajoissa. Ilmottele sitte uusi osoite kun sen tiedät. :)
Tanja
jesjes. :) sain luettuu vihdoin nää uuet postaukset.! aika mahtavalt on kuulostanu. hei, haluun sulta sit sen uues oson, meinasin laittaa viimeviikol postia, mut en ehtiny...!
t.ohku
Lähetä kommentti