Kädestäennustus ja kännykä

Tervehdys taas pitkästä aikaa! Paaaaljon on taas tapahtunu.

Hyviä uutisia ensinnäkin: olen nyt kännykän omistaja. :D Ne jotka haluavat numeron voivat sitten olla ystävällisiä ja pyytä sitä maililla. En kyllä oikee tykkää puhelimen ulkonäöstä, mut ei niillä ollu ku yhtä mallia ja sitäkin vaa yhtenä värinä. >___> Ostaminen olikin sitte melkonen show ja siihe tuhrautu 2/3 päivästä.

Toissa sunnuntaina (päivä kännykän oston jälkeen) käytiin porukalla Jokohaman china townissa. Minä kävin ennustajalla. :D Heti ekana se miekkonen sano, että pistä tyttö hyvä rannekoru toiseen käteen. Minul on vasemmassa kädessä joku suht harvinainen viiva joka liittyy käsittääkseni jotenki empatiaan. Olen kuulemma semmonen, että en saa mitää aikaseks jos en oo kiinnostunu siitä mitä teen ja sitte taas paneudun asiaan tosi tarkkaan jos kiinnostaa. Kolmen vuoden sisällä pitäs ilmaantua joku mahdollinen unelmien prinssi ehdokas ja se saattaa kuulemma hyvällä tuurilla johtaa avioliittoon. :'D Mulla on myös matkustajan viiva, eli minä matkustan paljon. Matkustaessa minun kuulemma kannattaa tuhlata, mutta muuten ei. Haluun uudestaa ennustajalle sitte vuoden lopussa ku ei tarvi olla tulkkaajaa vieres. :D

Viime sunnuntaina tapasin aluevalvojani ensimmäistä kertaa. Oiken mukavan oloinen vanhempi nainen. Samalla tapasin myös suomalaisen vaihtarin, joka on ollu täällä maaliskuusta saakka. Vaihettii numeroita ja toivottavasti mennää shoppailemaan yhdessä joku päivä, hän kun asustaa Tokiossa. :D

Maanantaina kävin ensimmäistä kertaa sushiravintolassa. Hostien lisäksi paikalla oli papa-sanin isä ja molemmat isoäidit. Niihin kasvisjuttuihinki joita söin oli vähä tarttunu kalan maku, että en iha kauheesti tykänny, mutta menetteli. Merilevästä en oikee tykkää vieläkää. xP

Eilen oli jonkinlainen kansallinen vapaapäivä. Käytiin yhdessä papa-sanin sukuhaudalla ja sitte taas sushiravintolassa jossa itse söin kasvistempuraa. Mukana olivat myös papa-sanin vanhemmat ja molemmat isoäidit. Siellä sitte oli haudalla kahvia, viinirypäleitä (näitte viinirypäleet muute näyttää ja maistuu iha niiltä mitä kasvaa mein pihalla. Ei luumuja, mut jotaa sinne päin) ja kaikenlaista muuta syötävää esi-isille. Mieki esittelin itteni sitte niille (japaniksi tietenkin, hyö eivät osaa englantia).

Läheisellä temppelillä oli jonkilainen juhla, joten mentiin hostien kanssa sinne. Minut ne pukivat yukataan (kimonon kevytversio). :D Ilmeisesti ne käyttivät jonku kamin (kami on vähä ku joku jumalolento, kaikella mahollisella on oma kami ja niillä ylikami tai jotaan semmosta) lenkillä semmosessa painavassa koristeellisessa laatikossa jota ne kantoivat ympäri temppelin pihaa. Sitte käytii rukoilemassa, en tiiä kyllä mitä, mutta kumminkin. Muuten koko touhu muistutti aika pitkälti suomalaisia markkinoita. Kaduilla oli kojuja jotka myi ruokaa ja herkkuja ja sitte erilaisia pelikojuja. Tikanheittoa, ammuntaa ja kalastusta jolla paperihaavilla. Ei oltu kyllä kovin pitkää siellä. :/



Ikävätä se Kauhajoen juttu. Seurasin tapauksen etenemistä aika reaaliajassa ku Päivi ilmotti siitä ja menin tietty heti koneelle.

Että semmosta tällä kertaa... Muistutan jälleen, että kuvia haluavat ilmoittautukoot ja muistakaa laittaa kommentteihin nimenne, en muuten tiiä kuka niitä jättää. :)