Vähemmän pikainen tilannepäivitys

Oooookei, jospa saisin nyt vihdoin ja viimein aikaseks kirjottaaki jotain niin ku lupasin.

Eli joo. Hei, hei, hei vaan kaikille lukijoille! Suvi on taas Japanissa. ^^ Oon täällä työharjottelussa yhen suomalaisen yrityksen palveluksessa, mut en oikeestaan tuu puhumaan varmaankaan siitä ihan kauheesti täällä.

Tulin tänne tiistaina 4. päivä, elikkäs oon ollu täällä jo muutaman viikon. Lento oli ihan normaali, onnistuin jopa nukkumaan. Paitsi et koska nukuin nii en kattonu leffoi ja mua vähän harmittaa, koska oisin halunnu nähä Hugon. :( Ja jos sen jälkee viel oisin ollu hereil nii oisin harkinnu War Horse:a, vaik leffa sinällään kyl kuulostaa tosi tylsältä…

Anyways. Laskeuduin Naritan kentälle joskus ysin aikaan aamulla paikallista aikaa ja matkasin sitte junalla Jokohamaan jossa Muratat kävi hakemassa mut Higashi-Totsukan asemalta. Käytii syömässä tempuraa ennen ku ees mentii kotii. Muratat siis ystävällisesti vuokrasivat mulle mun vanhan huoneen siks aikaa kun etsin omaa kämppää. Ei tässä ihan kauheesti vielä oo ehtiny mitään tapahtua.

Sinä iltana ku tulin oli kauhee myrskytuuli ja vettä sato. Siit oikee uutisoitiin Suomessaki. Lentoi oli peruttu hirveesti ja junii pysähtyny ja rekkoja kaatunu ja niin päin pois. Mut mä olin siinä vaiheessa jo onnellisesti Shimonagayalla.

Lähin toimistolle jo heti seuraavana päivänä. Tosin kävelin varmaan reilut nelkyt minuuttia ristiin rastiin Hiroon alueella koska en meinannu löytää sitä toimistoa eikä kukaan tienny missä se on ku kyselin ihmisiltä. Työmatkaa Shimonagayalta Hiroolle kertyy reilun tunnin verran. Se ei mua niin haittaa, mut rahaa se syö aika kiitettävästi.

Ekan viikon olin ilman puhelinta ku Nokiat ei lataa akkujaan paikallisella verkkovirralla, enkä voi ees ostaa omaa puhelinta ku mulla ei tällä kertaa ole muukalaiskorttia. :( Se on semmonen henkilökortti jonka saa maahanmuuttovirastolta tietynlaisen viisumi kanssa. Mä oon täällä turistiviisumilla, eli saan olla maassa 90 päivää. Tarkotuksena onki mennä käymään tos rapakon takana Etelä-Koressa jossain välillä kun mun luokkakaverit on Soulissa vaihdossa…

Mutta sain sitten kumminkin pre-paid puhelimen, joka on nyt okaasanin nimissä. :) Okaasan on hukannu mun cash cardin (se jäi tänne sillon ku palasin Suomeen vaihtarivuoden jälkeen), joten se tyhjens oman cash card tilinsä, et voin käyttää sen korttia. Pitäs viel saada aikaseks siirtää sinne rahaaki. :D

Ekana viikonloppuna kävin otousanin kanssa jossaa aika kaukana hautausmaalla. Se halus mennä ku se on jäämäs eläkkeellee nii kai sen piti mennä kertoo porukoille..? Noh, se oli kumminkin jossaa Fujille päin (jossaa aika lähel Japanin F1-rataa) ja siel oli aika nättiä. Viel nätimpää ois kyl ollu jos olis jo ollu vihreetä ja kukat kukkinu. Siel hautasmaal (joka oli ihan naurettavan iso) kuulemma käy ihmiset piknikillä koska siel on niin nättiä.

Vaik tulin Japaniin muka just sopivasti kirsikankukkien kukkimisaikaan, nii en silti nähny niitä kovin paljoo. :( Ne oli ensinnäkin myöhässä koska on ollu viilee kevät ja sit oli sellanen myräkkä joka tempo niit kukkia ja nuppuja irti.

Muuta mainitsemisen arvosta varmaan on, et käytii Nakamurien kaa intilaises ravintolassa syömässä ja seuraavana päivänä oltiin Nakamurilla syömässä. Se Nakamura otousan on hyvä kokki.

Koitin sopia tapaamista Senzakien kanssa, mut se peruuntu ku Yumel oli jotaa vikaa silmäs ja niitten piti ravata sen kaa eläinlääkäris. Niil on taas vaihtari. About mun ikäne brittityttö, Sara tai Sarah.

Metsästin kans asuntoo netistä, mut sit otousan sattu juttelee jonku työtuttavansa kaa musta se tarjos, että voisin tulla vuokralle sen omistamaan manshoniin.  Käytiin toissa viikonloppuna kattomassa sitä ja se oli hyvä nii vuokrasin sen. Asunto on semmoses osas Tokioo ku Senzoku. Kämpästä kävelee Senzokun asemalle minuutissa ja junal menee 7 minuuttia Meguron asemalle josta kävelen n. 25 minuutis töihin.

Muutin asuntoon viime lauantaina. Sunnuntain käytin sit siihen, et kävin kahen asemanvälin päässä Musashikoyama:lla shoppailemassa kaikkii taloustarvikkeita 100 jenin kaupoissa. Siel Musashikoyamalla on semmonen varmaa melkee kilometrin mittanen katettu katu jossa on hirveesti kauppoja!

Teen jonkinlaisen kuvallisen postauksen siitä kämpästä kuhan saan kaikki tavarat purettuu ja paikan semmoseen kuntoon, et siel viittii ottaa kuvia. :D

Mitähän muuta… Täl viikol en oikee oo tehny mitään erikoista. Erikoisinta mitä on sattunu on varmaan se, et toissa yönä heräsin puol kuuden aikaan maanjäristykseen. Se oli semmoin ihan pien. Mun sänky (jos on pyörät ja joka heiluu muutenkin) oli varmaan ainoo esine joka koko heilu. 

Sovin tänään, et tavattas Senzakien kaa lauantaina vihdoinkin. :) Mennään käymään Kawasakissa Hirkon (niitten vanhempi tytär joka muuten meni naimisiin pari vuotta sitten!) luona käymään. Se Sara(h) tulee sinne kans. Se kuulemma ei puhu kauheen hyvää japanii vaik on ollu tääl jo syyskuusta saakka. Mut se vissii käy tuntinsa yliopistol enkuks.

 Eipä mulla sitten muuta! Muistutan taas, että mulla on toinenkin blogi, jota päivittelen päivittäin muutamalla lauseella. Eli jos kiinnostaa, niin sivupalkista löytyy linkki (“mistä sen löytää” alta tumblr.). -->

Sinne voi kommentoida klikkaamalla jokaisen entry:n lisäämisajankohtaa.

Pikainen tilannepäivitys

Lieneekö mulla enää edes seuraajia, mutta Japani-blogini saa taas jatkoa siitä huolimatta. :)

Mikäli tätä enää yhtään kukaan lukee niin ihmettelee ehkä miks tää jäi kesken. Kävi niin ikävästi, et mun läppärin enter-näppin lakkas toimimasta ja kirjottamine oli sit nii rasittavaa, et en vaa jaksanu. Sen jälkeen ku äippä lähti Suomeen muutin Muratoille loppuajaks. Kävin tapaa Abel sen verra, et käytii syömäs ja delfinaarios. En ollukaa enne päässy koskettamaan delfiiniä! Se oli siistii, ne oli mun lempieläimiä ku olin pien. Kaname oli vieläki aika pieni, mut Yumeno oli tietty kasvanu huimasti sitte viime kerran. Se vierasti mua aluks aika pahasti, mut loppupäivästä istu jo mun sylis.

Kävin kans koululla. Sattu niin hyvin, et se oli vieläpä liikuntapäivä! Siit oisin halunnu tehä oikein tarkanki kuvauksen, mut enää ei jaksa. Olin ilmottan vaa Erille ja Miholle, et oon tulossa. Ne oli kertonu Usuille, mut kukaa muu ei tienny..! Iha mahtavia reaktioita ihmisiltä ku ne näki mut. :D Varsinki Akaokan. Se varsinaisesti tapas mut vasta päivän päätteeks ja sano, et oli kyl nähny, mut ja aatellu, et "näyttää vähä Suvilta, mut ei se voi olla… Varmaa jonku oppilaan äiti." :'D

Liikuntapäivähän on siis sellanen, että koko koulu kilpailee joukkueissa kaikenlaisissa hassuissa lajeissa (esterata, lakinsieppausta, köydenvetoa, kuljetaan jonona jalat yhteen sidottuina…). Yks hauskimmista oli sellanen, missä opettajien piti pukee päälle joku hassu asu ja juosta kilpaa. :D Sitte oli kans monta hienoo tanssiesitystä. Koko hommeli oli päivän mittanen aktiviteetti jonne sai tulla vanhemmatki kattomaan.

Kävin kans Erin luon ja sit oltii yks toine päivä Mihon ja Erin kaa hengastelee muuten vaa jossaa. Meil oli semmosii pienii ilotulitteit, mut ei ollu viel pimeetä nii mentii paukuttelee niit jonku sillan alle. Olin yhen yön Senzakeil ja niil oli joku aussivaihtari Mandy. Ei se aussi-Mandy joka oli vähä törppö. Tää oli sellai aasialaisen näkönenki ja puhu nii hyvää japanii, et kaikki luuli, et se oli japanilaine.

Nii ja Muratoilti oli periaattees vaihtari. Se oli ymmärtääkseni mua edeltäneen ranskalaisvaihtarin sisko ja se oli tekee jotaa työharjotteluu. Käytii vissii tokavikana iltan koko porukka karaokes ja koska otousan ja se tyttö molemmat poltti siel kopis, nii mul oli ääni iha menny seuraavan aamuna. :/

Vikan päivän hengastelin yksin China Townis ja sit käytii koko Muratoitte ja Nakamurien porukka yhes syömäs siin niitte vakiraflas. Sitte sitä pitiki lähtee jo kotii. :(

Että semmosta. Tän jälkee en sitte ollu Japanissa käyny. Viime keväänähä oli se tsunamiki. Kaikki mun tutut ja niitten tutut on kunnossa. Kuulin itte ekaa kertaa koko hommast Dubaissa. Eka kuulin isosta maanjäristyksestä Wienin lentokentäl. Olin iha järettömän huolissani koko lennon Dubaihi ja siel sit kuulin siit tsunamistaki. :/ Mul oliki sit koko lomaviikon aina uutiskanavat auki ku oli hotellil. Mut kaikki on tosiaan kunnossa. :)

Olin täs tänä talvena töissä Salpausselän kisoissa (mäkihyppyä siis), joissa toimin Japanin joukkueen attaseana! Se oli ihan jees hommaa. Kaiken lisäks Daiki Itou vieläpä voitti yksilömäen ja pääsin sen kaa pressitilaisuuteen. Oli hauskaa jutella vähä aikaa japaniks jonku kaa. :) Nii ja nykyään ku asun Lahessa niin siel on vaihtarina yks Maki niminen tyttö jonka oon tavannu pari kertaa. Annoin sille ja jollee sen kaverille vapaaliput noihi kisoihin.

Mun oma elämäntilanne on kans muuttun sen verran, et opiskelen tätä nykyä tapahtumamatkailuu. Toka vuos menossa ja hyvät uutiset on tässä: mun pitkä työharjottelu suuntautuu Japaniin..! Jossa jo siis tällä hetkellä olen. :) Siitä enemmän seuraavalla kerralla. Nyt jo kumminkin mainosta, että mulla on myös pieni "reaaliaikablogi" tumblr:issa, jota päivitän kännykällä about päivittäin. Joten käykää ihmeessä kattomassa sitäkin: http://somesarcasticremark.tumblr.com

Turisti

Pitkästä aikaa Japanissa..! Siitä on nyt vähän yli vuosi kun palasin Suomeen ja nyt sitä sitten ollaan täällä taas. :D

Valmistuin tänä keväänä ja äitini sitten sen kunniaksi osti mulle lennot tänne. Äiti on itseasiassa täällä mun seurana vielä tiistaiaamuun asti. Tultiin tänne viime tiistaina eikä tunnu yhtään tavaliselta lomamatkalta kaikesta turisteilusta huolimatta. Ihan ku kotona ois. ^^ Ollaan oltu toi ahkeria ja käyty hirveesti kaikissa kuuluisissa paikoissa...

Tiistaina siis tosiaan tultiin tänne. Kone laskeutu Naritan kentälle joskus kaheksan jälkeen aamulla paikallista aikaa. Tultiin tänne Jokohamaan Narita express junalla. Näitte hotellit on outoja. Ulos pitää kirjautua jo kymmeneltä, mut huoneita luovutetaan vasta kahelta. Oltiin tosi väsyneitä koska kumpikaan ei nukkunu koneessa, mut oltiin hotellilla jo yhentoista jälkeen. Ei siinä sit mitään oikee voinu. Jätettii laukut sinne ja käveltii muuten vaan ympäriinsä jonneki puol kahteen asti jonka jälkee saatii huone ja sitte vaan nukuttiin jonneki viiteen, kuuteen asti. Nii ja Muratat, eli mun kolmannet hostit oli jo jättäny tänne hotellille soittopyynnön joten jet lagista huolimatta soitin sitte niille ja jutustelin hetken. Tuntu alkuun vähä tönköltä puhuu, mut siitä se sitte lähti.

Tää hotelli on muuten nimeltään Isezakicho Washington ja tää on tosi hyvällä paikalla ihan Kannain aseman lähellä. Kannai puolestaan on aika lähellä Minatomiraita, aluetta jonka ehkä eniten miellän Jokohaman "keskustaks". Keskiviikosta alko pehmeällä laskulla meiän turisteilu. Mentiin Yokohaman asemalle ja sinne lähistölle kävelemään ja shoppailemaan, josta sitten joskus myöhään iltapäivällä siirryttiin ihan muuten vaan kävelemään Minatomiraihin. Koko viikolle oli luvattu pelkkää vesisadetta, mut onneks toistaseks ei oo näkyny sadetta sitten tuon keskiviikon.

Torstaina lähettiin heti aamupäivästä junalla Kamakuraan. Mikäli lukija ei aikaisemmista kirjoituksistani muista, niin Kamakura on Jokohamasta etelään. Oikein nätti merenrantakaupunki täynnä kauniita vanhoja temppeleitä. Kävästiin niistä kolmessa. Ensimmäisenä oli vuorossa Hachimangu, jossa olin käyny jo kahesti aikasemminkin. Sitten oli tarkotus mennä ihastelemaan Daibutsua eli isoa Buddha-patsasta, jossa sielläkin olin käynyt kerran aikasemmin. Mutta eksyttiin vähä ja päädyttiinkin Hasederaan, mut se oliki tosi hieno, joten ei haittaa. :D Siel oli hirveesti pieniä patsaita, mut en tiiä mikä niiden tarkotus on... Ja luolaki siel oli, mut se oli paikoin tosi matala..! Siel luolassa oli jätetty pikkusia patsaita jokaseen koloon mihin vaan sai. Sen jälkeen löydettiin sitte se Buddha-patsas paikkaki. Jos tänne Japanin pääkaupunkiseudulle tulee niin Kamakuraan kannattaa ehdottomasti mennä..! Koko päivän oli muuten ihan kauheen kuuma! Kolmen temppelin jälkeen jalat oli jo aika väsyneet, mut raahauduttiin silti rannalle kahlailemaan. Oli mukavaa ja nähtiin paljo haukkoja tai jotaa kotkia.

Kamakuran jälkeen mentiin sitten pikasesti takas hotellille ja koska sää oli edelleen hyvä niin mentiin Landmark Toweriin. Sehän on siis se Japanin korkein pilvenpiirtäjä. Tokyo Tower on korkeempi, mutta Landmark Towerissa pääsee silti korkeammalle. ^^ Maisemat on tosi upeet jos sattuu kirkas sää. Varsinki illalla on tosi kaunista.

Perjantaina oli vuorossa retki Tokioon. Mentiin Shibuyaan, josta mainitsemisen arvoista on Hachi-koiran patsas, maailman vilkkain tienylityspaikka ja paljon, paljon kauppoja! Mutta ei tultu shoppailemaan, joten käveliin lähinnä läpi ja mentiin Yoyogin puiston kautta Harajukuun, jossa nuorisomuodin mekan lisäksi on Meiji-jingu. Henkilökohtasesti oon sitä mieltä, että Tokioon tulevan kannattaa suosiolla jättää Asakusan Sensouji välistä ja suunnata Meiji-jinguun. :) Sensoujiin mennään suoraan vilkkaalta kadulta ja se on aina ihan tupaten täynnä turisteja. Meiji taas on isojen puitten keskellä, joten siellä on rauhallista ja eikä nii tukahduttavan kuuma ku puut varjostaa. Eikä siellä oo niin paljo turisteja. :D Kävästiin me siel kuuluisalla Harajukun Takeshita doorillakin, mut ei se ehkä oo ihan äitejä kiinnostava paikka. ^^;; Siinä vaiheessa alko sitten jo vähän hämärtää nii otettiin juna mentiin ihan vaa kattomaan Tokyo Toweria ulkoa päin. Se on kivan näköne pimeellä. ^^ Sillon ku viimeks kävin sielä niin sato vettä. Oli kyl aika turha reissu oikeestaan sillo yli vuos sitten hostien kaa, ku ei sieltä mitään nähny sateella.

Lauantaina mun kolmannet hostit eli aiemmin mainitut Muratat lähti kuskaamaan meitä Hakoneen. Seki on etelämpänä ku Jokohama ja kuuluisa kuumista lähteistä. Ennen onsenia käytiin kumminki Ashinoko järvellä ja siel olevalla temppelillä. ^^ Sattu niin hyvä tuuri, että nähtiin hääpari. Oli ihanaa päästä taas ihan kunnolla puhumaan japania! Ja oli oikeestaan tosi kivaa päästä kans tulkkaamaan aina jokasessa sopivassa välissä äidille keskustelun kulku. Sitä tuntee itsensä aika osaavaks. :D Syötiin tenpuraa jossain minimaalisessa ravintolassa (nam, tenpuraa!) ja ajeltiin sellasta kauheen mutkasta vuoristotietä Oli kuuma ja muistin taas miks aina nukuin tääl autossa: sen lisäks, että oli väsyny, niin kuumuus ja jatkuva jarruttelu ja kiihdyttely takaa meikäläiselle pahan olon.

Onsen oli aika hassu. Sinne mentiin eka tosi jyrkkää alamäkeä, josta piti mennä köysiradalla alas sinne onseniin..! :O Se onsen itse sitte oli ilmeisesti aika vanha. Siel oli vaan kaks allasta mikä oli suoraan sanottuna musta vähän pettymys. Mut oli se silti mukavaa. ^^ Suosittelen lämpimästi onsenia kaikille!

Hakonen jälkeen Muratat kuskas meiät viel kotiinsa. Ne halus välttämättä, että tuun niille asumaan sitte loppuajaks. :P Äitihän siis lähtee ens tiistaina ja mä jään tänne viel 23. päivään asti. Sinällään kiva, saan varmaan vaatteet pestyä, mut oisin mieluummi ollu hotellissa... Oon kumminki kaiket päivät poissa ja noi Muratat ei asu missään ihan keskustassa, joten menee aikaa ja rahaa matkusteluun enemmän. Vaikka säästän toki asumiskuluissa. :P Oikeestaan onneks ei oo täällä toimivaa kännykkää, muuten joutusin joka ilta pistää viestii mis oon, mitä teen ja monelta tuun takas. Yh, ne oli jo ihan, et jos soittasit ain yleisöpuhelimel! Ei kiitos... Mjoo, no, muutan sinne sit 17. päivä.

Tänään, eli sunnuntaina lähettiin aamusta Sankeieniin. Se on puisto tääl Jokohamassa. Kävin siel mun tokien hostien kaa heti uuden vuoden jälkeen. Oli se sillonki hieno puisto, mut nyt vasta nättiä olikin ku kaikissa puissa oli lehet ja iirikset kukki! Jalat on taas ihan poikki koska käveltiin pitkä lenkki Motomachista (semmonen kalliimpi ostoskatu) Minatomiraihin. Motoachissa kävästiin Motoyan pannukakkukahvilassa. Motoyalle kannattaa mennä jos tänne tulee, niil on isot ja herkulliset annokset. ^^ Mun kolmannet hostit ja ne niitten naapuri Nakamurat tykkää siit tosi paljon ja kävin niitten kaa siel useemman kerranki syömässä.

Käveltiin China Townin läpi Yamashitan puistoon rannalle ja jumitettiin siel sitte pitkä tovi kattomassa ku joku Ryuuksi itsensä esitellyt nuori mies esiinty. Se jonglööras soihduilla, ratkas rubikin kuution alle 30 sekunnin, heitteli diaboloo ja lopuks jonglööras vielä veitsillä tikkaitten päällä joita ei oltu tuettu mihinkään. :D Se oli semmonen kunnon show-persoona jota oli hauska kattoo. Sieltä sitte käppäiltiin Akarengan kautta Minatomiraihin (ja ostin muuten matalla mukin jossa on Japanin lippu!) ja junalla takas hotelliin. Olin ihan valmis menee vaa äkkiä suihkuun nii eikös huoneessa oo viesti, et Nakamurat on soittanu ja ilmottanu ilmaantuvansa hotellille kaheksalta. Noh, kello oli jo kymmentä vaille yheksän nii koitin soittaa niille, mut ei kukaa vastannu. Just olin menossa suihkuun niin ne soittaa ja sanoo olevansa yhä hotellin aulassa venaamassa nii pakkohan sitä oli sitte vetää vaatteet takas niskaan ja mennä tapaamaan niitä. Ne olis varmaa halunnu lähtee syömäänki meiän kaa, mut meil ei kummallakaan ollu nälkä ja jalat oli niin muussina, et sanoin, et ollaa jo syöty. :P Älkää käsittäkö väärin, oli tosi kiva tavata Nakamuriiki taas, mut olin ihan poikki enkä todellakaan olis enää jaksanu. ^^;;

Oon sopinu jo jonku verran tapaamisia ens viikolle. Koitan pistää tähän kuvia pikasesti, mutta nyt meikäläinen käy nukkumaan!

Back to Japan!

Nyt se on varmaa! Lähden heti kesäkuun alussa reiluksi kahdeksi viikoksi Japaniin..! Mahtavaa. :D Saan liput ja oleskelun valmistujaislahjaksi äidiltäni, joka tulee mukaan ekakasi viikoksi. En malta odottaa! 楽しみ〜！ Eli kesäkuussa Japani-blogini jatkuu taas hieman ja laitan kuviakin. :)

Senzakit eli tokat hostini muisti synttärini ja sain niiltä hyvin talvisen laukun ja onittelut kirjeen kera. Abet on lähettäny kahdesti valokuvia ja Kaname on molemmilla kerroilla kirjottanut mulle kirjeen. Mama-san oli jopa kirjottanu mulle pastareseptin. :D Yumeno, eli se niitten vauva on kuvien perusteella kasvanu hurjasti! Katoin eka, et WTF, miks ne on laittanu Kanamelle mekon, mut se oliki Yumeno! :'D Voi vitsi, en malta oottaa, et pääsen tapaa taas Kame-chanin..!

Muratat eli vikat hostit muistaa mua ehkä vähiten. :'D Tosin ne on mailaillu pari kertaa. Ja ne on toistaseks ainoot hostit joille oon muistanu kertoo, et tuun Japaniin. Sitte helmikuus sain Miholta ja Eriltä paketin. Ne jostaa syystä luuli, et mun synttärit oli kuukautta myöhemmi. Sain Erilt kaks sormusta (ne kyl mahtuu vaa pikkurilleihi mun nakkisormis), avattavan sydänkorun, pöytäkalenterin ja kakkupalan näkösen tikkarin. Miholta sain tosi japanilaisen käsipeilin, pienen pyyhkeen ja kirjeen.

Miksei kukaan koululta muista mua? :( Oon tällä hetkel Edinburghis työssäoppimas nii meinasin taas laittaa kortin Usuille. :D Ja Miholle ja Erille ja kaikille hosteille, totta kai. Kaname ei kuulemma jaksa mama-sanin harmiks kiinnostua enkusta enää, nii ostin sille täält semmosen kuvakirjan joka opettaa sanoja. Vähä tykkäsin semmosist ite pienenä. :D

Sormet syyhyää päästä ostaa tuliaisii Japaniin! またね！

メリークリスマスと明けましておめでとう！

Jaahas, vuosi loppuu kohta. Ihan hyvä hetki siis muistella menneitä.

Tota, tota. Ennen joulua pistin kaikille hosteille, Miholle, Erille ja sit Camillelle joululahjoi. Abeille laitoin semmosen tosi ihanan käsityönä tehdyn kissakäsinuken. Sille vauvalle. :D Mut en siis todellakaan itte tehny sitä. :'D Ostin paikalliselt eläinsuojeluyhdistykselt joulumyyjäisist. Kanamelle ostin dominon ja mama-sanille sellai peltinen Muumi-purkki. Sisäl oli karkkia, et oisko ne sit ollu papa-sanille? :D

Senzakeille ostin ens vuoden kalenterin jos oli nättei kuvii Suomest. Ja niilleki karkkisekotus. Olin ostan kuus erilaist Fazerin konvehtirasiaa ja jaoin niist semmoset sekotukset. Oikeestaa niille tais tulla halvin lahja vaik tykkäsin olla eniten niil. :O Haluun myöhemmi lähettää niille valokuvii. :)

Muratoille lähetin Arabian Muumi-lautasen ja tietty sitä suklaata. Suklaata meni kans yläkerran Nakamurille. Okaasan laittoki mulle jo ennen jouluu viestin, et olivat saaneet ja kiittivät kovasti. Lupasivat laittaa kirjeenki tulee uuden vuoden jälkeen.

Miholle ja Erille poltin molemmille levyllisen suomalaist musaa, tulostin paljo valokuvii (niist tuli vähä epämääräsiä ku tulostin ei ollu kauheen yhteistyöhalune...) ja yllättäen suklaata. :'D Mut kirjotin molemmille vähä pidemmät viestit ku hosteille joille vaa toivotin hyvää jouluu ja onnellist uutta vuotta.

Olo on aika haikee. Oon ollu jo puol vuotta Suomessa. Siniki tuli takas just sopivasti jouluks. Enkä oo tietty yhtään kade, et Päivi menee Italiaan uudeks vuodeks ja Katja Japaniin hiihtolomal. D:

Stumbletin jouluaatton ja eiköhä sielt lävähtän etee sivullinen kuvii Minatomiraista, just sieltä mis vuos sitte jouluaattoa vietin. :( Ei sillo kyl tuntunu yhtää joulult, mut kumminki. Viime vuon just enne jouluu oltii siel onsenis. Se oli kyl parhaimpia retkiä jonka Japanis tein. <3 Ja viime vuon 26.12. tutustuin Camilleenki. <3

Uus vuos siel oli vähä tylsä. Mentii vaa yöl sinne temppelii eikä se tuntun kauheen erikoiselt. Ne hostitkaa ei koskaa käyny paitsi nyt mentii ku minä olin. :'D Uuden vuoden perinteinen aamiainen oli ihan kauheen pahaa..! Mut käytii Sankei puistos ja siel oli nättii. ^^

Tänään sain Abeilta kirjeen. Aivan ihania purikuria Kanamesta..! <3 Ja Kaname oli kirjottan mulle sulosella lapsen käsialalla "Suvi Kame-chan 'chi ni kitekurete arigatou" eli "Kiitos Suvi kun tulit Kame-chanin kotiin". Ja piirtäny sydämiä. Mama-san kirjotti, että se on alkan pelaa jalista. Ikävä on. :'(

Kävin muute syksymmäl Lontoossa. Lähetin sillonki kaikille hosteille ja Usui-senseille postikortit sielt. :D Miksei kukaan sielt muista minua millään kirjeellä? D': Kortti ees, onegai..!

Saa nyt sit nähä tuunko enää kirjottaa tätä blogia. Ehkä jos tosiaan meen Japaniin. Toivottavast tästä on ollu apua muille vaihtariks haluaville ja on apua jatkossakin. :) Kiitos kaikille niille jotka on kommentoinu ja niille jotka jatkossa mahdollisesti tulee kommentoimaan. Se olis nimittäin ihan toivottavaa! Musta on ihanaa päästä puhumaan kokemuksistani, että kaikki vaihtariks haluavat -antaa tulla! :D Mua saa pommittaa kysymyksillä.

Tää oli nyt tässä tältä vuodelta. 皆さんありがとうございました。